Hevosen hienovarainen konfliktikäyttäytyminen jää koulutuomareilta usein huomiotta – brittitutkijoiden mukaan suuntaus vaarantaa kilpahevosten hyvinvoinnin

Brittitutkijat havaitsivat, että hevosen monet hienovaraiset konfliktikäyttäytymisen merkit jäävät radalla tuomareilta huomiotta tai niistä jopa palkitaan. Kuva: Timo Filpus

Syyskuun alussa Journal of veterinary behaviour -tiedelehdessä julkaistu kouluratsastuskilpailuissa tehty brittitutkimus toteaa, että lajin arvostelu ei tutkimuksen perusteella noudata johdonmukaisesti kansainvälisen kattojärjestö FEI:n ohjeita.

”Joitain hevosen konfliktikäyttäytymisen merkkejä jätetään huomiotta tai – mikä vielä huolestuttavampaa – niistä palkitaan”, tutkijat kirjoittavat.

Edinburghin ja Nottinghamin yliopistojen sekä Iso-Britannian kansallisen hevosten hyvinvointikeskuksen tutkijat kuvasivat marras-joulukuussa 2019 kaikkiaan 75 helppojen kouluratsastusluokkien suoritusta ja keräsivät niiden tuomariarvostelut tutkimusmateriaalikseen.

Tutkijat analysoivat jokaisesta suorituksesta viiden‒seitsemän osion tuomariarvostelut ja niiden yhteyden videoinneista havaittuun hevosen konfliktikäyttäytymiseen. Tyypilliset konfliktikäyttäytymisen muodot olivat hevosen pään, korvien, suun ja hännän sekä koko kehon liikkeitä.

Esimerkiksi silmien huolirypyt ja kasvolihasten sekä huulten kireys, korvien jatkuva luimussa pitäminen ja hännän levoton vispaaminen ovat hienovaraisempia konfliktikäyttäytymisen muotoja. Hevosen turvan pysyminen jatkuvasti luotiviivan takana oli yleistä ja tutkijoita huolestuttavasti tuomarit näyttivät jopa palkitsevan siitä.

Kouluradan aikana tutkijat havaitsivat hevosilla konfliktikäyttäytymistä 97,6 prosentissa analysoiduista liikkeistä ja 83 prosentissa liikkeistä hevosilla oli vähintään kaksi konfliktikäyttäytymisen osoitusta ohjelmaosioissaan.

”Yhteyttä hienovaraisempien konfliktikäyttäytymisen merkkien, kuten esimerkiksi jännittyneiden suun liikkeiden, ja tuomaripisteiden välillä ei löydetty, vaan tuomarit jättivät ne huomiotta pisteissään”, toteavat tutkijat raportissaan.

Kilpahevosen konfliktikäyttäytymistä on tutkittu briteissä aiemminkin, ja tutkijat toteavatkin, että aiempien tutkimusten tavoin myös uuden tutkimuksen tulokset korostavat, että FEI:n ja kansallisten hallintoelinten on arvioitava uudelleen kouluratsastuksen tuomarikoulutus ja varmistettava jatkuva ammatillinen kehitys, jotta nämä käyttäytymiskriteerit voidaan arvioinnissa ottaa paremmin huomioon.

”Keskittyminen hevosen käyttäytymisen tarkkaan tulkintaan ja sen sisällyttäminen suorituskyvyn arviointiin parantaisi hevosen valmennusta ja hyvinvointia sekä edistäisi hevosurheilun kestävää tulevaisuutta”, tutkijat kirjoittavat.

Kansainvälinen ratsastajainliitto FEI painotti kaksi vuotta sitten, että hevosurheilijoiden koulutuksessa ja ohjauksessa sekä kilpailujen aikana on varmistettava, että eläimen hyvinvointi ensimmäisellä sijalla. FEI on myös kirjannut ns. ”Happy Athlete” -ohjelmassaan tavoitteeksi, että kouluratsastusvalmennuksen tulisi sisältää "hevosen kehittämisen onnelliseksi urheilijaksi harmonisen koulutuksen kautta".

”Hevosen tulee olla rauhallinen, notkea, irtonainen, joustava, itsevarma, tarkkaavainen ja innokas ja sen tulee työskennellä täydellisessä ymmärryksessä ratsastajansa kanssa”, todetaan FEI:n kouluratsastuksen arvosteluohjeissa.

Tutkijoiden mukaan konfliktikäyttäytymisen merkit viittaavat ratsuhevosten hyvinvoinnin vaarantumiseen.

”Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että kouluratsastustuomareiden koulutuksessa ja heidän tekemissään suoritusten arvioinneissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota tällaiseen käyttäytymiseen”, kirjoittavat tutkijat Kathryn Hamilton, Bryony Lancaster ja Carol Hall.

Linkki Journal of veterinary behaviourin artikkeliin: Equine conflict behaviors in dressage and their relationship to performance evaluation