
Hevostaitojen oppimisen motivaatiotutkimus toi esiin erot suomalaisten ja ruotsalaisten välillä – ”Ratsastuskouluilta toivoisi uskallusta innovoida enemmän”
”Vaikka ihminen haluaisi vain ratsastaa, on hevonen elävä olento ja harrastukseen kuuluu se, että ymmärtää hevosta laajemmin kuin vain ratsastettavana olentona”, sanoo ratsastuskouluoppilaiden hevostaito-opiskelun motivaatiota tutkinut kasvatustieteilijä ja ratsastuksenohjaaja Lina Nyberg.
Hevostaito-opetukseen osallistumisen motivaation tutkijat toteavat, että hevosen kanssa toimiminen vaatii paljon keskittymistä ja hevosen ymmärtäminen lisää turvallisuutta sekä hyvinvointia. Kuvituskuva. Kuva: Kati SusiTokion olympialaisista lähtien ratsastusyhteisössä ja julkisuudessa käyty keskustelu hevosalan yhteiskunnallisen toimiluvan säilyttämisestä on ollut vilkasta maailmanlaajuisesti. Ratsastuskouluoppilaiden näkökulmaa asiaan avaa suomalais-ruotsalainen, juuri julkaistu kyselytutkimus, joka selvitti, millainen motivaatio ratsastuksen harrastajilla on opiskella ratsastukseen liittymättömiä hevostaitoja.
”Ihminen, joka käyttää eläintä, on vastuussa sen hyvinvoinnista huolehtimisesta. Jokaisella hevosten kanssa toimivalla on omalla tasollaan vastuu asiasta”, sanoo kasvatustieteen Pro gradu -lopputyönsä hevostaitojen opiskelumotivaatiosta tehnyt Lina Nyberg.
Nyberg, Tanja Linnavalli ja Mirjam Kalland Helsingin yliopistosta sekä Elke Hartmann Ruotsin maatalousyliopistosta ovat kirjoittaneet suomalaisille ja ruotsalaisille ratsastuskouluoppilaille tehdystä kyselytutkimuksestaan artikkelin, joka julkaistiin Frontiers Sports and Active Living -tiedejulkaisussa lokakuun lopulla.
Kyselytutkimuksessa selvitettiin, miksi ratsastuskouluoppilaat osallistuvat tai eivät osallistu ratsastuskoulujen tarjoamaan hevostaito-opetukseen. Verkkokyselyyn vastasi yhteensä 568 ratsastuskoulujen oppilasta Suomessa ja Ruotsissa.
Kyselyn tulokset osoittivat, että 40 prosenttia ratsastuskouluista tarjosi opetusta hevosen käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista ja 32 prosenttia opetusta hevosen oppimisesta sekä ihmisen ja hevosen välisestä kommunikaatiosta.
Kyselyn vastaajista 27 prosenttia osallistui ratsastuskouluissaan hevosen käyttäytymisen ja hyvinvoinnin koulutukseen ja 25 prosenttia kommunikaatiokoulutukseen. Hevostaito-opetusta tarjottiin enemmän kuin oppilaat siihen osallistuivat.
”Ratsastuskouluoppilailla oli tutkimuksen mukaan motivaatiota osallistua hevostaitokoulutuksiin, mutta palvelun järjestäjän pitää miettiä mitä tarjotaan ja millä tavalla. Kaikki ratsastuskoulujen pitäjät ja opettajat luonnollisesti haluavat, että oppilaat saisivat mahdollisimman hyvät hevostaidot”, Lina Nyberg summaa.
Hänen mukaansa on positiivista, että motivaatiota hevostaitojen opiskeluun on. Mutta pullonkaula on tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen.
”Mielestäni voitaisiin koettaa päästä pois siitä, että mennään ratsastus edellä ja kaikki muu on ekstraa.” Lina Nyberg
”Niiden pitäisi kohdata paremmin kuin tähän asti. Mielestäni voitaisiin koettaa päästä pois siitä, että mennään ratsastus edellä ja kaikki muu on ekstraa.”
Nyberg toteaa, ettei hänellä ole taskussaan viisastenkiveä, jolla hevostaito-opetus saataisiin tavoittamaan suurempi osa hevosharrastajista. Innovaatioita ja tuotteistamista tarvittaisiin, jotta hevostaito-opetuksesta tulisi suosittua.
”Ratsastuskouluilta toivoisin uskallusta innovoida enemmän. Tiedän kyllä paljon talleja, jotka ovat kokeilleet uusia tapoja opettaa, mutta väistämättä kuluu aikaa, ennen kuin ihmiset löytävät asian äärelle.”
Hevostaito-opetukseen osallistumisen motivaatiota tutkineen Lina Nybergin mukaan on positiivista, että ratsastuskouluoppilailla on motivaatiota hevostaitojen opiskeluun. Pullonkaulana hevostaito-opetuksen yleistymiselle on tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen ja siihen hän toivoo lisää uskallusta ja innovointia hevosyrittäjiltä. Kuva: Lina Nybergin albumiNyberg toteaa, että erityisesti sosiaalisessa mediassa keskustelu hevosen käyttämisestä on herkästi polarisoitunutta.
”Mennään äärilaidasta toiseen ja kaikki siinä välissä unohtuu.”
Hän kertoo uskovansa, että ratsastus saa jatkoa yhteiskunnalliselle toimiluvalleen, mutta ei ilman jonkinasteisia muutoksia.
”Muutos on aina kivuliasta.”
Tutkimuksessa todettiin, että vastaajat olivat motivoituneita osallistumaan koulutukseen, eli osallistuisivat, koska se on mielenkiintoista ja henkilökohtaisesti tärkeää.
Opetusta tarjottiin enemmän ruotsalaisissa ratsastuskouluissa ja ruotsalaiset vastaajat osallistuvat hevostaito-opetukseen useammin. Ruotsalaisten vastauksissa psykologisten perustarpeiden, eli yhteenkuuluvuuden, kompetenssin ja autonomian kokemus ratsastuskoululla ennusti motivaatiota osallistua hevostaito-opetukseen. Tutkijoiden tietojen mukaan tämä tutkimus on ensimmäinen, jossa selvitettiin ratsastuskouluoppilaiden motivaatiota opetukseen, johon ei liity ratsastusta.
Nybergin mukaan se, että oppilas ymmärtää hevosta on turvallisuuskysymys ja liittyy oleellisesti hevosen hyvinvointiin.
"Hevosen kanssa toimiminen vaatii paljon keskittymistä. Siksi olisi hyvä opetella hevosesta asioita muutenkin kuin ratsastaessa."
Tutkimus suomalaisten ja ruotsalaisten ratsastuskouluoppilaiden motivaatiosta osallistua opetukseen, jossa ei ratsasteta (englanniksi). Frontiers Sports & Active Living, 20.10.2023
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









