Ihmiset & kulttuuri

Iglukylät tyhjenivät ja yrittäjät odottavat kauhuissaan talvea – "Sitä ihmettelen, että valtio on panostanut Lappiin satoja miljoonia ja nyt niitä ollaan heittämässä Kankkulan kaivoon”

Matkailuala vaatii hallitusta tarkistamaan koronalinjauksiaan, sillä ala pystyy hoitamaan riskienhallintaa itsekin.
Juha Kauppinen
Markku Inkilä on sijoittanut miljoonia euroja revontulimökkeihin. Hän ei syyllistä omavaraisesti liikkuvia karavaanareitakaan. ”Huonoa matkailijaa ei olekaan. Tällä perällä on yksinkertainen sanonta, että jos ei ole matkailua, ei ole mitään muutakaan.”

Lapissa on pähkäilty jo pitkään turismin laajentamista tasaisemmin ympäri vuoden, kun nyt sesonkia ovat yöttömän yön, ruskan ja keväthankien aika.

Tänä kesänä kotimaiset matkailijat ovatkin rynnineet pohjoiseen. Maisemassa vilisee matkailuautoja, joten monella on majoitus mukanaan eikä muitakaan palveluita käytetä ulkomaalaisten malliin.

”Moni yrittäjä miettii nyt, kuinka vahvistaa tarjontaansa talveksi juuri kotimaisia matkailijoita varten”, kertoo Inari-­Saariselkä Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Marja Kumpuniemi. Se tarkoittaa huokeampia ja lyhyempiä aktiviteetteja ja sen mukaista työvoiman määrää.

Suurimmat yritykset Lapland Hotels ja Lapland Safaris aloittivat jo yt-neuvottelut.

Varsinainen koetinkivi on tuleva talvi, sillä ulkomaisten matkanjärjestäjien sopimukset ovat vaakalaudalla tai jo peruuntuneet. ”Elämme nyt aivan kriittisiä päiviä”, Kumpuniemi sanoo.

Suomi vaatii tulijoilta negatiivista koronatestitulosta, ja hallituksessa on kahta tulkintaa siitä, pitääkö turistien viettää täällä 72 tuntia karanteenissa vai ei. Pelkona on, että jos Suomi ei avaa rajojaan, turistit menevät vaikkapa Ruotsiin ja Suomen matkailun palautuminen vie vuosia.

Lapin matkailutoimijat ovatkin esittäneet linjausten tarkistamista.

”Lapissa on tehty tiivistä yhteistyötä terveysviranomaisten kanssa ja laadittu matkailukohdetason riskienhallintamalli. Malli mahdollistaa kansainvälisen matkailun Lappiin ilman tiukkaa karanteenia ja toista testiä”.

Kumpuniemi pitää karanteenia vaikeana ajatuksena, koska Lappiin tullaan juuri väljyyden ja luonnon vuoksi.

Lapin kansainvälinen matkailu on kasvanut nopeasti viime vuosina, eivätkä päättäjät ole ehkä ymmärtäneet sen tärkeyttä koko alueelle, Kumpuniemi epäilee. Hän vastaa Pohjois-Lapin matkailusta Sodankylän Tankavaarasta Saari­selän ja Inarin kautta Utsjoelle ja Nuorgamiin.

Inarissa on 7 000 vakituista asukasta ja Saariselällä 300, ja pelkästään Saariselällä 14 000 petipaikkaa. Seudulla kirjattiin viime vuonna 600 000 rekisteröityä yöpymistä ja koko Lapissa kolme miljoonaa. Luvusta puuttuvat esimerkiksi karavaanarit, mökkeilijät ja telttailijat.

Viime vuonna matkailijoista 40 prosenttia oli kotimaisia ja 60 prosenttia tuli ulkomailta. Matkailun vaikutus Pohjois-­Lapin taloudelle kerrannaisvaikutuksineen on 70 prosenttia. Matkailu pitää yllä myös porotaloutta, ruokakauppoja ja apteekkia.

”Sen varassa on koko alueen hyvinvointi, palvelut ja työpaikat. Matkailun tilalle ei ole tarjolla muita elinkeinoja”, Kumpuniemi painottaa.

Suomalaiset lähtivät tänä kesänä liikkeelle, vaikkakin hiukan hitaasti koronan vuoksi. ”Alueelle tuli paljon suomalaisia ensikertalaisia: luonnosta innostunutta porukkaa, perheitä, pariskuntia ja nuorempia kävijöitä, joita kiinnostivat luonto, aktiviteetit ja kiertely eri kohteissa.”

Reissaajat saattoivat pyöräillä Saariselällä UKK-puistossa, veneretkeillä Lemmenjoella tai Inarijärvellä, piipahtaa Suomen pohjoisimmassa paikassa Nuorgamissa ja Norjassa.

”Siihen nähden kesä meni aivan hyvin, että vasta elokuussa alkoivat lennot Ivaloon. Yöpymisiä oli heinäkuussa peräti prosentti viime vuotta enemmän.”

Kumpuniemi muistuttaa Lapin matkailun moninaisuudesta: on isoja ja pieniä yrityksiä ja erilaisia asiakaspohjia. ”Ne, joilla kansainvälisyysaste on korkea, ovat nyt äärimmäisessä hädässä.”

Yksi sellainen on Northern Lights Village aivan Saariselän taajaman tuntumassa. Yritys on investoinut viimeisen viiden vuoden aikana isosti igluihin eli lasikattoisiin revontuli­mökkeihin, joista voi katsella revontulia ja tähtiä.

”Siis jos on kirkas taivas ja sitkeästi pysyttelee hereillä”, sanoo toimitusjohtaja Markku Inkilä.

Kymmeniä uusia igluja on noussut 15 miljoonalla eurolla Saariselälle ja Leville, joka meni fiineine ravintoloineen kiinni koronan takia. Rovaniemen hanke pantiin jäihin.

”Kesä ei ole mennyt kaksisesti, koska olemme suunnanneet toimintamme tuontituristeille. Majoituksessa ei ole esimerkiksi keittiöitä, vaan viiden tähden palvelu. Sitä on tosi vaikeaa muuntaa kotimaisille asiakkaille. Tämä on kaikkien iglukylien yhteinen ongelma.”

Inkilän asiakkaista 99 prosenttia tulee tavallisesti ulkomailta. Vieraita on 25 000–30 000 vuodessa ja myynti kuusi miljoonaa euroa. Nyt hän on myynyt majoitusta 100–200 eurolla, kun sesonkihinnat alkavat yleensä 500 eurosta.

”Kyllähän vakavaraisesta firmasta löytyy normaalisti puskuria, mutta tämä on kaikkea muuta kuin normaalia, kun mennään epidemiasta toiseen ja on investoitu isosti.”

Saariselän 80 revontulimökistä vain 20 on pidetty kesäkäytössä ja bussiparkkia tarjottu karavaanareille, sillä osa matkailijoista haluaa vain maisemia. Työntekijöitä on tavallisen 77:n sijasta seitsemän.

”Ja sillä hoidetaan jo huskyfarmikin. Loput ovat lomautettuina. Sitä ihmettelen, että valtio on panostanut Lappiin satoja miljoonia ja nyt niitä ollaan heittämässä Kankkulan kaivoon”, Inkilä lataa.

”STM lausuu suluista mitä sattuu, eikä ole selvää, kuka saa tulla tänne ja kuka ei. Toivon totisesti, että rajoituksia tarkistetaan toimivammiksi.”

Yksi kesän menestyjä on Saariselän lähellä Kiilopäällä toimiva pyörävuokraamo Roll Outdoors.

”Suuri maastopyöräilyn buumi näkyy meillä. Korona-­aika­ on tuonut meille niitä, jotka eivät ole päässeet ulkomaille eivätkä käyneet koskaan Lapissa. Moni on nyt kiinnostunut tulemaan Lappiin myös talvella”, kertoo yrittäjä Raili Rajala.

Ruskaviikolla arkipäivinäkin Kiilopään parkkialue on tupaten täynnä ja tienvarressa pysäköitynä satojen metrien matkalla ruskaturistien autoja.

Rajalan mukaan pyörävuokraus on kaksinkertaistunut viime kesästä. Työhön on palkattu kaksi uutta henkilöä ja lisäväkeä värvätty myös Rovaniemen ja Helsingin Paloheinän toimipisteisiin.

Perheitä on käynyt kesällä paljon, ja monia houkuttaa leveärenkainen fatbike eli läskipyörä.

”Se on tavallista helpompi aloittelijalle, ja sähköavusteisella moni pärjää myös tunturissa”, Rajala kertoo.

Lue lisää: Kotimaan matkailukesän saldo: Koronakuoppa ei täyttynyt, mutta luonto voitti – "Sellainen kutina on, että tämä voi kantaa pidemmällekin"

Lue lisää

Ruotsin Kebnekaiseen hylättiin yli sata telttaa kesän aikana – roskaavatko Suomen retkeilijät yhtä röyhkeästi?

Painu suolle! – Pieni Valkmusan kansallispuisto Kymenlaaksossa vie syyslomalaisen lappimaisiin maisemiin

Kotimaan matkailukesän saldo: Koronakuoppa ei täyttynyt, mutta luonto voitti – "Sellainen kutina on, että tämä voi kantaa pidemmällekin"

Aarre: Vaellusreissut yhdistävät ja luovat ainutlaatuisia muistoja – ”Huipulla tuuli niin, että posket lepattivat, ei voinut kuin nauraa!”