Ihmiset & kulttuuri

”Olen huomannut, miten populistista keskustelua Suomessa käydään ja siinä erityisesti naudat ovat suurin pahis" – kotieläinlobbarin arki eletään Valtimolla ja Brysselissä

Rauli-Jan Albertilla on kaksi erilaista arkea. Toinen niistä on luomu­tilalla Pohjois- Karjalassa ja toinen Brysselin vilskeessä.
Juha ROININEN
Suomessa Albert yrittää käydä noin kerran kuukaudessa. Tilalla on palkattua työvoimaa. "Urakointipalveluja käytän monipuolisesti.”

Kun Rauli-Jan Albert etsi opiskeluihinsa kuuluvaa harjoittelupaikkaa kolme vuotta sitten, mielessä kävi ajatus paluusta Keski-Eurooppaan.

Viikissä maatalousekonomian maisterivaihetta tekemässä ollut Albert bongasi kiinnostavan mahdollisuuden Brysselistä, ja muutaman puhelinsoiton jälkeen hän oli valmis lähtöön. Väliaikainen muutto tuntui luonnollisena vaihtoehtona – olihan hän asunut teini-ikään asti Saksassa.

Brysselin miljoonakaupungin vilske ei ole häntä häirinnyt, vaan on tuntunut ennemminkin kotoisalta.

”Moni töissä ihmetteli, miksi vaihdoin väljän asutuksen Valtimon Brysseliin. Heille sanoin, että lapsuuteni vietin yhdessä Euroopan väestörikkaimmista paikoista eli Ruhrin alueella.”

Myöhemmin harjoittelupaikka vaihtui pidempikestoiseksi työpaikaksi Euroopan pääkaupungissa.

Ennen päätymistä MTK:lle kotieläinsektorin ja osuuskuntien puolestapuhujaksi Albert perehtyi maatalouden ilmastoasioihin EU:n viljelijöiden kattojärjestössä Copassa.

Ilmasto-aiheiden parissa työskentely osoitti Albertille sen, mistä EU:n maatalouspolitiikassa puhutaan juuri nyt: ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat uuden vihreän kehityksen ohjelman eli ”Green Dealin” myötä komission tärkein poliittinen tavoite.

”Harppaus ympäristöystävällisempään maatalouteen on Euroopassa väistämätön. Kehityssuuntaa voi yrittää jarruttaa, mutta se tulee tapahtumaan. Jos teet investoinnin 'teolliseen tuotantoon', on utopistista ajatella, että sinua enää erityisesti tuettaisiin siihen”, Albert sanoo.

Juha ROININEN
Rauli-Jan Albert aloitti MTK:n palveluksessa syyskuussa Brysselissä. Korona on pakottanut EU:n instituutiot etätöihin, joten tapaamisiin osallistutaan etäyhteydellä.

Brysselissä vietettyjen vuosien aikana Albertille on kirkastunut se, miten kärjistynyttä kotimainen ilmastokeskustelu erityisesti kotieläinsektorilla on.

”Olen huomannut, miten populistista keskustelua Suomessa käydään ja siinä erityisesti naudat ovat suurin pahis. Olenkin saanut täältä tietoa, jolla pystyn perustelemaan omien nautojen pitämisen.”

Albertin tehtävänä on tuoda esiin Brysselissä suomalaista, edistyksellistä ruuantuotantoa. Kotieläintuotanto Suomessa on Euroopan ilmastoystävällisemmästä päästä.

”Märehtijät syövät meillä monivuotisten nurmien satoa. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäisempiä verrattuna yksivuotisiin kasvustoihin. Jos haluat syödä eläinproteiinia, se kannattaa tehdä kotimaisilla tuotteilla.”

Kunnianhimoiset ilmasto- ja ympäristötoimet vaativat sitä, että eurooppalainen tuotanto on kilpailukykyinen.

”Osa syyllistää suomalaista märehtijäsektoria samoilla perusteilla kuin brasilialaista. Jos kuristat kotimaisen tuotantosi, jotta maailma pelastuu, niin ajattelutapa on pielessä. Koska jos korkean standardin tuotannon ei anneta kehittyä, niin se korvautuu jollain muulla. Ruuantuotantoa ei ole varaa siirtää EU:n ulkopuolelle.”

Suomen kotieläinsektori tarvitsee tuotantoon sidottuja tukia, joihin on suhtauduttu EU:n päätöksenteossa nuivasti.

”Valtaosa rehuproteiinista on kotimaassa tuotettua. Jos meillä ei olisi tuotantoon sidottuja tukia, proteiiniomavaraisuus voisi laskea. Se ei olisi kenenkään etu.”

”Eläintiloja on, jotta pystymme jalostamaan itse tuotteen mahdollisimman pitkälle. Kuka haluaisi ulkoistaa ympäristövaikutuksensa kolmansiin maihin?”

Juha ROININEN
Rauli-Jan Albertin opiskeluharjoittelu muuttui lobbarin työksi kotieläinten ja osuuskuntien puolesta. Nyt aikaa menee maatalouspolitiikan uudistuksen seuraamiseen. ”Täällä tehdyt päätökset ovat ennakoitavissa seitsemäksi vuodeksi ja se luo turvaa elinkeinoon.”

Torjunta-aineiden ja antibioottien käyttömäärien leikkaaminen sekä luomupinta-alan kasvattaminen. Nämä kaikki luetellaan komission uudessa maatalousstrategiassa ”Pellolta pöytään”.

Albert muistuttaa, että suomalainen tuotanto on jo niin korkeatasoista, että vaatimuksia ei voida toteuttaa kaikissa maissa samalla tavalla.

”Jos taakanjakoa tehdään oikeudenmukaisesti, se tarkoittaa, että jossain maissa pitää luonnollisesti vähentää enemmän kuin toisissa. Ja jos Suomelle annetaan samat vaatimukset kuin maille, joissa torjunta-aineita tai antibiootteja käytetään paljon, niin meille vähennys maksaisi paljon enemmän.”

Jotta kotimaisesta tuotannosta saataisiin lisäarvoa Euroopan markkinoilla, kuluttajan pitäisi tietää tuotteen alkuperän eroista. Tätä varten EU-komissio on halunnut edistää elintarvikkeiden kestävää merkintäjärjestelmää.

”Eri tuotantotavat ja tuotannon maantieteellinen sijainti pitäisivät näkyä kuluttajille paremmin. Jatkossa olisi tärkeää pystyä viestimään, mitä tuotannon todellinen ympäristövaikutus on”, Albert selventää.

Albert kannattaa ajatusta, jossa viljelijät laskisivat oman tuotantonsa ympäristöjalanjälkeä. Riippuen siitä, millaista tuotanto on, elintarvike saisi tietyn merkinnän. Kun kuluttaja tarkastelisi tuotteita, suomalainen broileri olisi parhaimmassa tapauksessa esitetty ”vihreänä” ja muun maalainen ”punaisena”.

”Meidän pitäisi tuoteryhmän sisällä pystyä näyttämään, että olemme monia maita ympäristöystävällisempiä. Sillä saisimme kilpailuetua ja lisäarvoa myös eurooppalaisilla markkinoilla.”

Edunvalvojan työ Brysselissä saatetaan linkittää usein simpukkapatoihin ja kuohuvaan. Vaikka pitkät kokousrupeamat ovat tosiasiassa paljon muuta, tiistaisin Albert yrittää irtautua työpaikan läheiselle ruokatorille.

Koronakriisin paheneminen Brysselissä on sulkenut baarit ja kahvilat, mutta ravintoloista on mahdollista nauttia edelleen pienissä seurueissa.

”Nautin paikallisesta ruokakulttuurista paljon. Entiset kollegani näyttivät minulle jo harjoitteluaikana, että läheiseltä Luxemburgin aukiolta saa hyvät osterit”, hän mainitsee.

Entä mikä on yllättänyt tuoretta lobbaria työssään eniten?

”Edunvalvontajärjestöjen henkilöstö on täynnä kirjavia persoonallisuuksia. Edunvalvonta tarvitsee monenlaisia ihmisiä, jotta niihin monenlaisiin ihmisiin komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa voidaan vaikuttaa. Jos olisi vain ’lipeviä lobbareita’, niin silloin vaikuttaminen ei ole parasta mahdollista eikä viesti mene välttämättä läpi.

Rauli-Jan Albert

  • MTK:n kotieläinasiamies Brysselissä.
  • Syntynyt Saksan Hammissa vuonna 1975.
  • Äiti suomalainen ja isä saksalainen.
  • Muutti sukulaisten luokse Outokumpuun vaihto-oppilaaksi 15-vuotiaana. Jäi vuoden jälkeen Suomeen.
  • Kodit Belgiassa Kraainemissa ja Suomessa Valtimolla.
  • Luomuemolehmätila vuodesta 2004.
  • Koulutukseltaan diplomi-insinööri, pääaineena teknillinen fysiikka. Maisteriopinnot maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta gradua vaille valmiit.
  • Työskennellyt muun muassa tutkimuksen ja opetuksen tehtävissä Teknillisessä korkeakoulussa sekä ilmasto­asiantuntijana EU:n viljelijäjärjestö Copassa.
  • Lapset 12-, 14- ja 16-vuotiaita. Esikoinen asuu Albertin kanssa Belgiassa.
  • Harrastukset lenkkeily, lukeminen, ruoka, viini ja olut.

MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

"Tukipolitiikkaa pitäisi muuttaa radikaalisti, jos tavoitellaan ilmastopoliittisesti kestävää maataloustuotantoa", Luken tutkimusprofessori ei pidä uusia cap-ehdotuksia riittävän kunniahimoisina

Vihreiden ja vasemmistoliiton mielipide EU:n maataloudesta herättää kummastelua – Virkkunen: "Puoluejohtoa myöden kritisoidaan meppejä, jotka tukivat huomattavasti edistyksellisempää kantaa"

Tällä viikolla EU:ssa tehdään päätöksiä maatalouspolitiikasta seitsemälle vuodelle: Vaikein kysymys on, paljonko maataloustuesta suunnataan ilmasto- ja ympäristötoimiin

Uutta potkua Itämeri-yhteistyöhön