Ihmiset & kulttuuri

Valtio pyristelee eroon suojelluista arvokartanoistaan – tutkimuksen ja opetuksen tarpeita vaikea sovittaa yhteen kulttuuriperinnöstä huolehtimisen kanssa

Valtion vanhat arvokartanot Jokioisilla ja Ypäjällä eivät vastaa nykypäivän tarpeita. Niille pitäisi löytää uutta käyttöä ja uusia omistajia.
Jarno Mela
Valtion omistama, suojeltu Jokioisten kartano on tulossa osittain myyntiin. Uusklassinen päärakennus sijaitsee englantistyyppisen puiston keskellä aivan Jokioisten keskustajaaman tuntumassa.

Senaatti-kiinteistöt valmistelee Jokioisten kartanon osien myyntiä. Luonnonvarakeskus (Luke), joka yhä toimii alueella, luopui kartanon useimpien vanhojen rakennusten käytöstä kolme vuotta sitten.

Elykeskuksen lausunnossa Jokioisten kartanokeskus ympäristöineen on luokiteltu valtakunnallisesti erittäin arvokkaaksi ja maakunnan identiteetin kannalta merkittäväksi. Jotta Senaatti-kiinteistöt voi myydä kartanon tai sen osia, on määriteltävä kohteet, jotka suojellaan rakennusperintölailla. Elykeskuksen esitys listaa ne, mutta ratkaisu odottaa ympäristöministeriön vahvistusta.

Kartanon alue on noin 53 hehtaaria Jokioisten keskustaajamassa. Se on infrastruktuuriltaan Luonnonvarakeskuksen toimintayksiköistä suurin ja henkilöstöllä mitaten toiseksi suurin.

Alueella sijaitsee asuintaloja ja muita rakennuksia, joista osaa käytetään ja osa voitaisiin ehkä ottaa käyttöön. Myös peltoa kuuluu alueeseen.

”Kartoitamme tilannetta yhdessä kunnan ja muiden paikallisten toimijoiden ja maanomistajien kanssa”, kertoo kiinteistökehitysryhmän päällikkö Marko Härkönen Senaatti-kiinteistöistä.

Rakennusten mahdollisten käyttökohteiden ja suojelumerkintöjen lisäksi läpi on käytävä esimerkiksi rasitteita kunnallistekniikan ja joidenkin liikenneväylienkin osalta.

Jarno Mela
Jokioisten kartanon alueella on sekä rakennusperintölailla suojeltaviksi esitettäviä kohteita että myös muilla tavoin arvokkaina suojeltuja rakennuksia. 53 hehtaarin alueella on paljon läpikäytävää eri alueiden käyttötarkoituksen, rasitteiden ja liikenneväylienkin osalta.

Jokioisten kunnaninsinöörin Kari Tasalan mukaan asemakaavaa ei ole vielä järkevää muuttaa, vaan muutokset kannattaa tehdä kerralla, kun kokonaisuus on käyty läpi. Jokioisten kunnan keskustan ja lähiympäristön osayleiskaava tuli voimaan vuoden 2016 alussa. Siinä nyt lailla suojeltaviksi esitetyt kiinteistöt on jo suojeltu.

Vasta kun Senaatti ja kunta ovat käyneet kaikki kohteet läpi ja kunta tehnyt omat päätöksensä maankäytöstä, kohteita voidaan ruveta Härkösen mukaan myymään. Hän arvioi varovasti, että siihen päästään jossain vaiheessa ensi vuotta. Myytävät kohteet tulevat avoimeen tarjouskilpailuun, kuten muutkin rakennukset ja kiinteistöt, joista valtio on luopunut.

”Voisi kuvitella, että ainakin päärakennus miljöineen kiinnostaa, jos jokin. Sillä on hienon ulkonäön lisäksi niin kiinnostava historia”, ennakoi Härkönen.

Jarno Mela
Tapulimakasiini on yksi Jokoisten kartanon maamerkeistä. Luke luopui päärakennuksesta ja useimmista sen talousrakennuksista kolme vuotta sitten.

Ypäjällä ollaan tulossa samaan tilanteeseen. Hevosopisto Oy on hallinnut pari viime vuosikymmentä Kartanonkylän kartanon aluetta. Jokioisten kartanon tavoin alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alue siirtyi valtiolle sisällissodan jälkeen, kuten Jokioisten kartanokin.

Ratsuväen varuskunta, valtionsiittola ja viimeksi hevosoppilaitos ja Suomen ratsastusopisto ovat tuottaneet runsaasti rakennuskantaa eri vuosikymmeniltä. Pitkään talousvaikeuksien kanssa kamppailleen Hevosopiston hallitus luopuu osasta rakennuksia, koska korjausvelka uhkaa syödä koko oppilaitoksen ja hevosurheilukeskuksen talouden perustan (MT 2.10.2020).

Hevosopisto Oy ja Ypäjän kunta käyvät tilannetta läpi. Siihen varauduttiin osittain jo laadittaessa asemakaavaa, joka tuli voimaan viime vuoden alussa.

”Kävimme alueen rakennus rakennukselta läpi, mitkä ovat arvokkaita ja suojeltavia ja mitkä ovat ne, joihin suojelumerkintää ei ole järkevä laittaa”, Ypäjän tekninen johtaja Jouko Käkönen kertoo.

Siittolanmäen historiallinen alue on pyritty liittämään joustavasti niin hevosurheilu- ja Natura-alueeseen kuin kunnan ulkoilureitteihin.

Nyt rakennukset laitetaan toiminnan ja kulttuurihistorian kannalta tärkeysjärjestykseen. Omistusta lähdetään purkamaan rakennus kerrallaan tarpeettomimmista alkaen, kertoo Hevosopiston rehtori-toimitusjohtaja Pauliina Mansikkamäki.

”Maneeseista ja vanhoista tiilitalleista pyritään pitämään kiinni. Päärakennus on tosi hieno, mutta se on myös suurin huoli. Yritämme ehdottomasti löytää keinot, että joku entisöisi sen.”

Jarno Mela
Ypäjän Siittolanmäen suojellut tallit ja vanha maneesi ovat yhä käytössä. Asemakaava on suunniteltu niin, että niiden takana harjulla sijaitsevat hevosurheilu- ja Natura-alueet sekä kuntalaisten liikuntareitit sulautuvat yhteen.

Senaatin täysin omistamaan Jokioisten kartanoon verrattuna Ypäjällä tuo lisähaastetta se, että Hevos­opiston omistavat neljännesosuuksin valtio, alueen kunnat, Suomen Hippos ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry.

”Olemme jotenkin väliinputoaja. Valtion omistusta on, mutta sitä toimintamallia, mikä on käytössä muualla, ei pystytä käyttämään hyödyksi”, Mansikkamäki sanoo.

Senaatilta on hänen mukaansa saatu asiaan hyvää neuvontaa ja Museoviraston kanssa selvitetään mahdollista EU-rahoitusta muun muassa päärakennuksen korjaukseen.

Jarno Mela
Ypäjän Siittolanmäeltä löytyy vanhoja huviloita viime vuosisadan alusta. Niiden rakenteet eivät ole kärsineet ja niistä saisi kuntoarvioiden perusteella edelleen viihtyisiä koteja.

Kartanoiden vanhat kiinteistöt ovat ainutlaatuisia, mutta nykyiseen tutkimus- ja opetustoimintaan ne eivät oikein taivu. ”Ne ovat epätarkoituksenmukaisia tiloja nykyaikaisen tutkimuslaitoksen tarpeisiin. Hieno päärakennus sopisi edustustilaksi, mutta ei tutkimuslaitos sellaistakaan tarvitse”, Luonnonvarakeskuksen hallintojohtaja Ilkka P. Laurila luonnehtii.

Jos rakennuksien sisätiloja olisi lähdetty muuttamaan monitilatoimistoiksi, edessä olisi ollut mittava ja hintava remontti. ”Kun rakennus on lisäksi sisätiloiltaan suojeltu, sellainen ei olisi edes ollut mahdollista.”

Lukella on suojelluista kohteista käytössään kaksi. Vanha meijerin rakennus on entisöity perusteellisesti tällä vuosituhannella. Sen vieressä sijaitsevassa vanhassa myllyssä toimii rehunsekoittamo.

Elykeskuksen ratkaisu Jokioisten kartanon osista kertoo, että valtiota kiinnostaa lähinnä Lukelle 1980-luvulla rakennettu niin sanottu kampusalue. Senaatti-kiinteistöjen lausunnon mukaan myös sen ”nykyisiä rakennuksia on vaikea saada teknisesti ja toiminnallisesti soveltumaan Luken muuttuviin tarpeisiin”. Niiden turvaamiseksi ”on haettava uusia tilaratkaisuja, mikä edellyttää mahdollisesti uudisrakentamista ja nykyisten rakennusten purkamista”.

Jokioisten rakennusten lisäksi Lukella on tarve tiivistää ja uudistaa toimitiloja Piikkiössä, jossa on niin ikään vanhoja suojeltuja rakennuksia. Maaningalla taas on alkamassa peruskorjaus Halolan kartanon päärakennuksessa, jossa Luke on vuokralla.

Jarno Mela
Vanha meijerin rakennus eli nykynimeltään Alimentum on entisöity perusteellisesti tällä vuosituhannella. Se on Luken tutkijoiden käytössä. Veressä sijaitsevassa vanhassa myllyssä, jota myös esitetään rakennusperintölailla suojeltavaksi, toimii rehunsekoittamo.

Jokioisten kunnan ja Senaatti-kiinteistöjen kesken ei näytä vallitsevan vielä yhtenäistä linjaa muista kartanon alueista kuin ehkä vanhimmista suojelluista kohteista.

Kunta esitti elykeskukselle toiveen, että ”kartanon alueet säilytetään ensisijaisesti valtio-omistajalla”. Se haluaisi laajapohjaisen työryhmän pohtimaan kartanon ja sen alueiden käyttöä ”valtion tarpeisiin, tutkimus- ja kulttuurikäyttöön sekä kansalaisten ja kolmannen sektorin käyttöön”.

Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtaja Tuomas Pusa painottaa MT:lle, että valtion kiinteistöstrategia ohjaa sitä, mitä kiinteistöjä valtio omistaa ja mistä se luopuu.

”Virastot ja laitokset tekevät työtänsä, joka kehittyy ja muuttuu. Se johtaa muutostarpeisiin myös tiloissa.”

”Vaikka on suojeltu rakennus, ei se tarkoita, että rakennus on hyvä tai huono. Onnistuneitakin uusia käyttöjä on monille arvokiinteistöille löytynyt”, hän muistuttaa.

Tällaisena hän mainitsee Helsingin yliopiston maatilan Suitian kartanon, joka päätyi viisi vuotta sitten lähiseudun yrittäjä-viljelijöiden Antti Herlinin sekä Gustav ja Henrik Rehnbergin omistukseen.

Jarno Mela
Ypäjän vanhassa viljamakasiinissa toimii Suomen hevosurheilumuseo.

Paikallisesti tunnesiteet ohjaavat usein suhtautumista historiallisiin kiinteistöihin. Niin Jokioisilla kuin Ypäjällä kartanokeskus on ollut kiinteä osa maisemaa ja ihmisten arkea yli sata vuotta eli valtion omistuskauden. Kummankin alueella on voinut liikkua vapaasti.

”Alueen historiallinen arvo on ehkä monien mielestä laajempi kuin oikea käyttöarvo”, Jouko Käkönen muotoilee.

Ainakin pari Loimijoen laakson reunustavista puurakennuksista joudutaan purkamaan, koska niitä ei enää voida pelastaa.

Marko Härkönen toteaa, että parasta suojelua on, jos uusien omistajien kautta saadaan hienoille rakennuksille uusi elämä. Molempien kartanoiden alueilla on vanhoja puutaloja ja huviloita, jotka pystytään kunnostamaan asuinkäyttöön.

Arvokkaimmat rakennukset sen sijaan odottavat ostajaa tai ostajia, jotka ymmärtävät paitsi niiden ainutlaatuisuuden ja suojelun tarpeet myös niiden merkityksen paikallisesti.

”Toivoisi, että tuleva käyttö sovitettaisiin niin, että ihmisten olisi mahdollista jatkossakin tutustua näihin historiamme helmiin”, Museoviraston intendentti Kaija Kiiveri-Hakkarainen summaa.

Jarno Mela
Kartanonkylän kartanon päärakennus Ypäjällä kaipaa kunnostusta. Se on ollut viime vuoteen asti Hevosopiston opettajien työhuoneina.

Jarno Mela
Ypäjän vanha maneesi on ehkä saanut vaikutteita 1930-luvun lentokonehallien rakenteista, sillä Puolustusvoimat suunnitteli sen ratsuväen käyttöön.

Rakennusten suojelu

  • Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, kuten kiinteistöjä, rakennuksia ja muistomerkkejä, suojellaan kahdella tavalla.
  • Asemakaava on yleisin, normaali tapa.
  • Toinen ja harvinaisempi on rakennusperintölaki.
  • Asemakaava-alueellakin voidaan käyttää lakisuojelua, jos halutaan suojella erityisesti rakennusten sisätiloja. Lisäksi kohteita on suojeltu asetuksella.
  • Jos valtio luopuu kohteesta, elykeskus selvittää, suojellaanko kohde rakennusperintölailla.
  • Luonnonvarakeskus luopui Jokioisten kartanosta ja useimmista sen talousrakennuksista vuonna 2017.
  • Senaatti-kiinteistöt sai hallitukselta viime vuoden lopulla myyntiluvan, joka edellytti päätöstä suojelusta.
  • Prosessissa kuultiin Museovirastoa ja Kanta-Hämeen alueellista vastuumuseota, Jokioisten kuntaa, Senaatti-kiinteistöjä, Luonnonvarakeskusta sekä muita naapureita.
  • Elykeskuksen ratkaisu lailla suojeltavista kohteista on toukokuulta. Ympäristöministeriö ei ole vielä vahvistanut ratkaisua.
  • Myös osa Ypäjän Hevosopiston alueen rakennuskannasta on asetuksin suojeltu kulttuurihistoriallisesti merkittävänä, ja suojelu on vahvistettu Ypäjän asemakaavassa.
  • Hevosopisto ilmoitti syyskuussa luopuvansa osasta rakennuskantaa.
  • Suojeltu rakennusperintö ja muinaisjäännökset listataan Museoviraston sivuilla www.kyppi.fi.

Lue lisää

Mahtava määrä maaseutunostalgiaa vapautui kaikkien käyttöön – katso otteita Museoviraston 200 000 kuvan arkistosta

Hevosopiston omistajista osa haluaa ylimääräisen yhtiökokouksen – ei selvää, halutaanko vaihtaa koko hallitus

Hevosopiston yt:t nopeasti päätökseen – koko henkilökunta lomautetaan, ei irtisanomisia

Hevosopisto olisi joutunut konkurssiin kolmessa vuodessa – ongelmien taustalta paljastuu heikkoa hallintoa ja erikoista toimintakulttuuria