Ihmiset & kulttuuri

Kansallispukujen valmistaminen pitää yllä työtapoja, jotka olisivat muuten painuneet unholaan – "Kansallispukujen avulla saa aavistuksen siitä, miten taitavia ihmiset olivat vuosisatoja sitten"

Kansallispukujen avulla voi oppia paitsi entisajan kädentaitoja, myös tapakulttuuria.
Sanne Katainen
Suomen perinnetekstiilien valmistama Peräpohjolan puku.

Kansallispuvut saavat aina uudet sukupolvet kiinnostumaan omista juuristaan, kertoo kansallispukukonsultti Taina Kangas Suomen kansallispukukeskuksesta Jyväskylästä.

Kangas saa kansallispukuihin liittyen jatkuvasti kysymyksiä kaikenlaisilta ihmisiltä ympäri maata. Kansallispuvun omistajia ja sellaisen hankkimisesta tai valmistamisesta kiinnostuneita askarruttaa muun muassa, mitä osia omaan pukuun kuuluu, missä pukua voi käyttää ja miten sitä pitää huoltaa.

Kansallispukuihin liittyvälle kiinnostukselle on monia syitä, arvioi Kangas.

"Ihmiset ovat kiinnostuneita kansallispuvuista samasta syystä kuin sukututkimuksesta: omat juuret ja oman suvun historia kiinnostavat. Kansallispukuun pukeutuminen on yksi tapa osoittaa juurensa."

Kangas itse kouluttaa kansallispukukurssien opettajia ja muita alan ammattilaisia. Kansallispukukurssien opettajat taas vetävät erilaisissa opistoissa pukujen valmistukseen liittyviä kursseja, joilla voidaan kokonaisten pukujen lisäksi keskittyä yksittäisen puvun osan valmistukseen. Kurssien suosio näytä laantumisen merkkejä, vaan ennemminkin päinvastoin.

Kansallispuvun valmistus vie satoja tunteja aikaa ja vaatii lukuisten erilaisten käsityötekniikoiden osaamista. Kankaiden kutominen, vetopoimutukset, reikäompeleet, kirjonnat, nypläykset ja pikkuruisilla puikoilla ohuesta langasta neulominen ovat kaikki omanlaisiaan taitoja. Ompelukoneelle ei kansallispuvun valmistuksessa ole tarvetta.

"Kansallispukujen avulla saa aavistuksen siitä, miten taitavia ihmiset olivat vuosisatoja sitten. Omavaraistaloudessa jopa pukujen pellava ja villa olivat omasta takaa."

Kansallispuvut ovat tapa pitää historia elävänä, muistuttaa Kangas. Esimerkiksi paidan vetopoimutusten valmistamisessa ja sarkaviittojen ompelussa käytetään työtapoja, jotka olisivat saattaneet muuten painua unholaan.

Puvun vaatiman työmäärän vuoksi niitä myös kohdellaan eri tavalla kuin arkivaatteita. Jos esimerkiksi oma kansallispuku on jäänyt pieneksi, se yleensä halutaan lahjoittaa nuoremmalle sukupolvelle.

Kansallispukuihin liittyy myös valtavasti tapatietoa. Esimerkiksi tykkimyssyn tai hunnun pukeminen on oma taiteenlajinsa. Nykyajan kansallispuvut ovat uusintoja entisajan juhlavaatteista, ja puvun ulkoasusta osattiin aikanaan päätellä paitsi puvun kantajan kotipaikka, myös siviilisääty.

Kansallispukuihin liittyvän tapakulttuurin ei kuitenkaan pidä toimia pelotteena, Kangas muistuttaa. Hän pitää esimerkiksi kansallispukutuuletuksia mukavana tapana lisätä kansallispukujen näkyvyyttä. Kankaalle tulevien kyselyiden perusteella entistä useampaa kiinnostaa pukeutua kansallispukuun esimerkiksi hääjuhliin tai syntymäpäiville.

Kansallispukuihin liittyy myös omanlaisensa sanasto.

"Mikä on vaikka kostuli, sarkaviitta tai röijy? Ilman kansallispukuja ne olisivat vain kuvia historiankirjoissa, mutta puvuissa ne ovat käsinkosketeltavia", Kangas huomauttaa.

Lue lisää:

Pomminkeltaisia vaatteita ja olympiavuoden huumaa – kansallispuvuissa näkyvät historian myllerrykset

Iloa ja väriä vuosikymmeniksi: ”Kansallispuku on mennyt muodista jo pari sataa vuotta sitten, joten sitä vaaraa ei enää ole” (MT Plus)

13-vuotias jyväskyläläispoika ompelee neljättä kansallispukuaan – rakas harrastus valittiin Vuoden kotiseututeoksi

Suomalaiset kansallispuvut

Kansallispuvut ovat asiantuntijoiden kokoamia uusintoja kansan perinteisistä ja yksilöllisistä juhla-asuista 1700- ja 1800-luvuilta. Suomen kansallispukukeskuksen asiantuntijaelimenä toimii kansallispukuraati.Suomalaisen kansallispuvun ensiesiintymisenä pidetään Venäjän keisariparin vierailua Suomeen 5.8.1885, jolloin heitä olivat vastassa kansanpukujen kopioihin pukeutuneet naiset.Nykyään erilaisia kansallispukuja on noin 400.Etiketin mukaan eri kansallispukujen osia ei pidä yhdistää keskenään.Kansallispuku on kokonaisuus, johon kuuluu myös päähine, sukat, kengät ja korut. Kaikkien osien tulee käytettäessä olla puhtaita ja siistejä.Kansallispuku sopii juhlapuvuksi häitä ja Linnan juhlia myöten. Esimerkiksi kansantanssi- ja pelimanniryhmät ja kuorot voivat käyttää kansallispukua myös esiintymisasuna.Lähde: Suomen käsityön museo

Lue lisää

Kansallispuvut tulevat kuulokkeisiin uudessa podcastissa – jaksoissa esitellään pukujen harrastajia ja suunnittelijoita

Kriisi ajaa suomalaiset säästämään, mutta sijoittaminen on edelleen suositumpaa länsinaapurissa

Juuriaan voi vaalia myös huonekasvien muodossa – huonekasviharrastajan kaktuksen esi-isä lähti isoisoäidin matkaan ja selvisi jopa evakkomatkasta

Kestosuosikkien suosio säilyy ja vanhat konstit nousevat uudelleen suosioon – lue tästä, mitkä vanhat ilmiöt pitävät pintansa nykyajan myllerryksessä