Ihmiset & kulttuuri

"Kun on päivän haistellut ja maistellut oluita, illalla tekee mieli lähteä oluelle" – Koffin pääpanimomestarille olut on ollut osa päivittäistä dieettiä lähes koko aikuisiän

Tapio Kangas-Heiskasta Suomi on poikkeuksellinen olutmaa, sillä täällä tunnetaan koko ketju pellolta pulloon.
Kari Salonen
Tapio Kangas-Heiskalla on ehtinyt olla urallaan kolme työnantajaa: vanhempien perässä nuoruuden kesätöissä Riihimäen Hankkijalla ja K-maatalouskaupassa ja sen jälkeen lähes koko aikuisikä Koffilla.

Mielikuva pönäkästä punanenäisestä panimomestarista murtuu, kun tapaa Tapio Kangas-Heiskan. Sinebrychoffin pääpanimomestari on hoikka, lenkkeilyä harrastava perheenisä ja kuuluu kirkkovaltuustoon.

Kangas-Heiska aloitti työuran Sinebrychoffilla 40 vuotta sitten ja on edennyt kirjaimellisesti kellarista huipulle. Ensimmäisen kerran hän tuli panimoon kesätöihin, kun tekniikan ylioppilaan kemian opinnoissa piti saada miljööharjoittelua. Vaihtoehtoina olivat Valio ja Koff.

Mies valitsi maidon sijaan oluen. Ura eteni seuraavana kesänä suodattajaksi, ja kolmantena kesänä Kangas-Heiskaa kysyttiin jo kesätyönjohtajaksi. "Laiska mies kun oon ja jos tullaan kotoo hakemaan töihin, on sanottava kyllä", hän virnistää.

Sille tielle Kangas-Heiska jäi. Vuonna 1985 hän teki ensimmäisen työsopimuksen keittohuoneen eli panimon vuorotyön johtajana. Nykyisin hän vastaa pääpanimomestarina Sinebrychoffin Keravan tuotantolaitoksen kaikkien juomien eli oluen lisäksi myös siidereiden, long drinkien, virvoitusjuomien, energiajuomien ja vesien valmistuksesta.

Vuonna 1992 Sinebrychoffin tuotanto siirtyi Helsingin Hietalahdesta Keravalle uuteen tuotantolaitokseen. Muutos oli iso: käsin tekemisestä siirryttiin automaatioon.

Kuluttajat reagoivat muutokseen. "Jo syksyllä -92 alettiin tuoda olutta Helsingistä Keravalle pullotettavaksi. Etikettiin kirjoitettiin valmistuspaikaksi Kerava. Tuli valtavasti palautetta, että teidän oluen maku on muuttunut, mitä on tapahtunut. No ei muuta kuin että olut on ajettu tankkiautolla 35 kilometriä pohjoiseen pullotettavaksi. Kun olutta sitten maaliskuussa alettiin oikeasti tehdä Keravalla, palautetta ei tullut lainkaan", Kangas-Heiska hymyilee ja huomauttaa, että kuluttaja maistaa sen, minkä lukee.

Keravalla Kangas-Heiska alkoi vastata olutprosessista. 90-luvun puolivälissä työnantaja kustansi hänelle panimomestarin opinnot Saksassa. Matkaan lähti koko perhe: vaimo ja kolme pientä lasta.

Lukion lyhyt saksa pohjanaan mies suoritti vuodessa noin 50 erilaista koetta, kolme tutkintoa ja lopuksi suullisen kokeen. "Päätin heti alussa, ettei tarvitse puhua täydellistä saksaa, kunhan ymmärtää ja saa muut ymmärtämään itseään."

Saksan vuosi vakuutti Kangas-Heiskan siitä, että Suomessa tehdään oikeita asioita, mutta meillä on myös vapauksia, koska kaikkea ei tarvitse tehdä saksalaisen oluen puhtauslain eli Reinheitsgebotin mukaan.

Uransa aikana Kangas-Heiska on ollut kehittämässä lukuisia uusia oluita, mutta yhtään niistä hän ei halua nimetä omakseen. Sillä: "Kukaan ei tee yksin mitään, vaan koko ketju suunnittelee. Resepti on vain yksi asia, ja sen lisäksi tulevat pakkaukset, etiketit, markkinointi. Monessa on iso pala minulta, toisissa vähemmän", mies toteaa vaatimattomaan tapaansa.

Oluen teko poikkeaa viinin valmistuksesta siinä, että panimo haluaa tarjota aina saman kuluttajakokemuksen, kun taas viinien vuosikerrat vaihtelevat satokausien mukaan. "Jos oluen raaka-aineessa on vaihtelua, niin prosessia säädetään, että lopputulos olisi sama."

Hyvällä panimomestarilla on kiinnostus tuotteeseen ja prosessiin ja lisäksi hyvä haju- ja makuaisti. Kangas-Heiskan mukaan panimomestarin aistit eivät ole normaalia paremmat, mutta ne ovat harjaantuneet käytössä.

Olutta haistellaan ja maistellaan päivittäin ja toisin kuin viininmaistelussa olutta ei syljetä pois, vaan nielaistaan, että pystyy maistamaan myös jälkimaun.

Rajansa pitää kuitenkin tietää. "Kovin paljon jos maistelee, niin turmio tulee."

Kangas-Heiskan omat rajat ovat iän myötä tiukentuneet. Hän käy Porvoosta Keravalla päivittäin omalla autolla ja kesällä moottoripyörällä, joten ajokunnossa pitää olla.

Toisaalta miehen lempijuoma on edelleen olut.

"Olen ollut aika monessa isossakin olutkisassa maistelemassa oluita. Saatetaan maistaa useita kymmeniä päivässä. Kun on päivän maistellut oluita, niin illalla tekee mieli lähteä oluelle. Kilpailussa oluen aromi, maku, suutuntuma ja jälkimaku tulevat onneksi aika pienellä määrällä selväksi", Kangas-Heiska tarkentaa.

Kari Salonen
Panimomestari haistelee ja maistelee juomia päivittäin. Tuotteet pyritään pitämään mahdollisimman tasalaatuisina.

Suomi on ohramaa, ja sen vuoksi suomalainen ruoka ja olut muodostavat sellaisen makuparin, joka tukee toisiaan, Kangas-Heiska pohtii.

"Olut on niin monimuotoinen verrattuna vaikka viiniin, että helposti löytää sopivan oluen ruualle. Viiniä varioi vain rypäle ja maalaji, mutta oluessa pelikenttä on paljon laajempi, kun voi vaihdella humalaa, hiivaa, mausteita, mehuja."

Suomessa on Kangas-Heiskan mukaan erinomaiset edellytyksen hyvän oluen panemiseen, sillä oluen tekoon voidaan käyttää vettä hanasta suoraan ilman prosessointia ja meillä on erinomaisia omia ohralajikkeita. Panimoiden ja mallastajien yhteinen Panimolaboratorio on kohta 70 vuotta tehnyt työtä kotimaisen mallasohran kehittämiseksi.

"Meillä on myös se etu, että raaka-aineen koko ketju tunnetaan pellosta pulloon asti. Se on aika poikkeuksellista koko Euroopassa ja myös tuoteturvallisuustekijä. Lisäksi oluen tekoa helpottaa, että suomalainen mallas on erittäin tasalaatuista, koska se kasvaa suhteellisen pienellä alueella Etelä-Suomessa", Kangas-Heiska kiittää.

Tämän ansiosta panimo pystyy pitämään tuotannon tasalaatuisena ja tappiot pieninä.

Kari Salonen
Pääpanimomestarin eläkepäivät alkavat huhtikuun alussa. "Lenkkeily jatkuu ja nyt on aikaa pelata enemmän golfia. Lisäksi moottoripyöräilyä ja mökkeilyä Hauholla", mies suunnittelee.

Omaa suosikkioluttaan Kangas-Heiska ei suostu nimeämään. "Se on vähän kuin kysyisit, kenestä lapsestasi pidät eniten. Mutta monikäyttöisin on Koffin punainen 4,6-prosenttinen, laadukas ja moneen taipuva, vaikka onkin ollut mukana kampanjoissa, mikä ei tee hyvää sen laatumielikuvalle."

Maaliskuun lopussa Kangas-Heiskan 40 vuotta kestänyt urakka on loppumassa, kun hän jää eläkkeelle. Tässä ajassa ympäristötietoisuus on kehittynyt valtavasti. Juomat tuotetaan uusiutuvalla energialla ja vedenkulutus on enemmän kuin puoliintunut. Pienpanimobuumi on lisännyt ihmisten kiinnostusta oluisiin ja ravintoloissakin alkaa olla olutlistoja ja -suosituksia.

Kangas-Heiska toivoo, että ihmisten tietoinen oluenjuominen kehittyisi. Ettei vain mentäisi baaritiskille ja sanotaan, että yks pitkä tai anna yks ipa, vaan katsottaisiin, mitä ravintolassa on tarjolla, ja mietittäisiin, mitä halutaan.

Kangas-Heiska on vuodesta 94 toiminut Porvoon suomalaisen seurakunnan luottamushenkilönä. Hänestä hauska tapa Suomessakin olisi mennä jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokaljoille niin kuin briteissä. Toistaiseksi on kuitenkin pysytty kirkkokahvissa, jotka korona-aikaan ovat nekin olleet tauolla.

Tapio Kangas-Heiska, 62

Sinebrychoffin pääpanimomestari. Vastaa oluiden, virvoitusjuomien ja vesien tuotannosta.

Syntynyt Ylistarossa.

Perheessä diakoni-vaimo, kolme aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi.

Harrastaa lenkkeilyä, golfia, moottoripyöräilyä ja seurakuntatoimintaa.

Asuu Porvoossa, kesämökki Hauholla.

Sinebrychoff

Pohjoismaiden vanhin panimo ja Suomen vanhin elintarvikealan yritys, jonka Nikolai Sinebrychoff perusti vuonna 1819.

Vuonna 1984 Rettig-konsernin omistukseen.

Vuonna 1999 Carlsberg-konsernin omistukseen.

Tuottaa oluita, siidereitä, virvoitusjuomia muun muassa merkeillä Karhu, Koff, Crisp, Somersby, Crowmore, Colden Cap, Battery, Coca-Cola, Fanta, Bonaqua.

Vuoden 2021 alusta lähtien kaikki tuotantoenergia uusiutuvista lähteistä.

Lue myös:

Voisiko suurpanimo kehittää tuottajalle kiitos -oluen? Koffin pääpanimomestari pitää oluen salkkumyyntiä harmillisena

Jouluoluet pullotusta vaille valmiit: Itämeriystävälliset maltaat saatiin Hattulasta

MTK:n Marttila: Olut irti alkoholilainsäädännöstä

Lue lisää

Voisiko suurpanimo kehittää tuottajalle kiitos -oluen? Koffin pääpanimomestari pitää oluen salkkumyyntiä harmillisena

MTK:n Marttila: Olut irti alkoholilainsäädännöstä

Olutketju työllistää yli tuhat viljelijää – välillisesti ketjussa työssä 20 000 henkeä

Uudentyyppinen mallasohra Tilasiemenen valikoimaan