Miljardeja valeprofiileja, miljoonia koronaan liittyviä vääristelyviestejä ja häirintää – näin Facebook seuloo vihapuhetta ja luvattomia kuvia
Facebook käyttää apunaan tekoälyä ja seuloo Suomenkin viestit Ruotsista käsin.
Facebookilla ei ole Suomessa toimistoa, joten sisällöt tarkistetaan Ruotsista käsin. Kuva: Jarkko SirkiäMaaseudun Tulevaisuus haastatteli Facebookin johtaja Aura Sallan ja kysyi sosiaalisen median toiminnasta tarkemmin myös näitä:
Miksi yksittäinen käyttäjä ei saa lukuisista pyynnöistään huolimattakaan aina poistettua häneen kohdistuvia vihamielisiä viestejä?
Kuinka algoritmit toimivat ja onko niitä alettu opettaa niin, etteivät ne edistäisi suosittuja vihakampanjoita?
Johtaako presidentti Donald Trumpin estäminen siihen, että he siirtyvät kannattajiensa suosimille alustoille, joiden toimintaa ei välttämättä pystytä valvomaan?
"Verkkokeskustelu on yhteiskunnan jatke", Salla sanoo. Siksi Facebook pyrkii suojelemaan Facebookin ja Instragramin käyttäjien turvallisuutta ja yksityisyyttä sekä poistamaan esimerkiksi väkivaltaan ja vihapuheeseen kannustavat viestit. Erityisesti naisten turvaksi on luotu teknologiaa, jolla etsitään etukäteen väkivaltaisia sisältöjä ja joskus myös estetään niiden jakaminen, sekä palkattu kesällä 2020 oma turvallisuuspäällikkö, Cindy Southworth.
Facebook kertoo koostaneensa neljän vuoden aikana 35 000 maailmanlaajuisen tiimin juuri turvallisuutta takaamaan. Miljardeja valeprofiileja ja miljoonia koronaan liittyviä vääristelyviestejä on poistettu, samoin miljoonia häirintä- tai muuten epäilyttävää viestiä.
Loppuvuodesta 2020 vihapuhetta sisälsi Facebookissa 10 sisältöä 10 000:stä.
Facebook kertoo poistaneensa viime vuonna 95 prosenttia Facebookin ja Instagramin vihapuheesta ja häirinnästä ennen kuin ehti saada niistä ilmoituksen. Vuonna 2017 osuus oli 24 prosenttia. Terrorismissa osuus on 99 prosenttia.
Luvuista näkee, että täyteen torjuntaan ei kyetä, minkä vuoksi esimerkiksi osa vihamielisen maalittamisen kohteista kokee jäävänsä yksin, jos ei saa profiiliaan poistettua.
Facebookin vastaus ovat käyttäjien omat suojatyökaluja ei-toivotun sisällön torjumiseen. Näitä ovat Block, Restrict ja mahdollisuus sivuuttaa sisältöä.
Facebookilla ei ole Suomessa toimistoa, joten sisällöt tarkistetaan Ruotsista käsin.
Apuna on myös tekoäly, joka voi havaita jo kirjoitusvaiheessa uhkaavaa tekstiä ja lähettää siitä varoituksen kirjoittajalle.
Esimerkiksi kostoksi julkaistujen intiimien kuvien levittämistä vastaan on taisteltu yhteistyökumppanien kanssa vuodesta 2013. Tekoälyä on opetettu huomaamaan luvattomien kuvien ja videoiden jakaminen ja ilmoittamaan havainnoista. Edellytyksenä on, että kuvat on julkaistu Facebookin alustalla, joka tunnistaa ihmisen julkaisuissa ja estää ne.
Samalla logiikalla Facebook tarjoaa ihmisille heille tärkeän tuntuisia julkaisuja. Alussa on sivun tai ihmisen tykkäys, josta oppineena algoritmit nostavat vastaavia päivityksiä tiheämmin tyrkylle ja vähemmän tykättyjä harvemmin.
Facebook ja Instagram eivät päästä Donald Trumpia tekemään julkaisuja, koska hänet on estetty näissä palveluissa.
"Puhumme tietenkin vain omista alustoistamme, emmekä siitä, mitä tapahtuu muualla."
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
