Ihmiset & kulttuuri

"Aiemmin räsymatto oli vain matto lattialla" – Toivoa antaa uusi sukupolvi, joka näkee myös käsityön arvon sisustuksessa

Räsymattojen menekki ja tuotanto ovat hiipuneet. Tekstiilitaiteilija Eija Rasinmäki on jaksanut suunnitella räsymatoista taidetta jo 50 vuoden ajan.
Sanne Katainen
Eija Rasinmäki katsoo, että räsymatto on jäänyt kodin käyttötaiteena alakynteen. "Koko urani on tähdännyt siihen, että matto on kaunis ja arvokas."

Kansainvälistä suosiota urallaan nauttineen tekstiilitaiteilijan Eija Rasinmäen viime vuosikymmen on ollut todellista selviytymiskamppailua, 50-vuotisen uran vaikeinta. Uskoa räsymattoon kodin käyttötaiteena se ei silti ole vienyt.

"Matto on yhtä arvokas kuin lasitaide tai huonekalut. Se on jäänyt vähän alakynteen, mutta koko urani on tähdännyt siihen, että matto on kaunis ja arvokas", hän sanoo.

"Mattoa katsellaan ja siihen kiinnytään. Siitä tulee kodikkuus ja turvallisuuden tunne."

Palaute asiakkailta antaa vankkaa todistusta siitä, että panostus käsityöhön kestää ihmiselämän ja kauemminkin.

"Räsymatoilla on pitkä elämä. Minulle tulee vieläkin asiakkaita, jotka ovat ostaneet tuotteitamme alkuvuosina. He sanovat, että ne ovat edelleen niin ihania."

"Kun niitä tehtiin, en ajatellut itsekään, että niillä on niin pitkä elinkaari."

Suomen käsityön museoon valmistuu vapuksi tekstiilitaiteilijan elämänkaaren kokoava Käsinkudottu elämä -juhlanäyttely. Dokumenttivideon lisäksi esillä on eri vuosikymmenien mattoja alkuajoista tähän päivään.

"Sinne tehdään myös kutomo äänineen ja toimintoineen. Kuljetaan metsäpolkua ja mennään Intiaan", hän kertoo.

Kun myynti tyssäsi 1990-luvun lamaan, perheyritys Finarte avasi ensin tehtaan Portugaliin ja sitten Intiaan. Intiassa suunnittelija myös asui vuosituhannen alussa reilut kaksi vuotta. Siksi Intialla on Rasinmäen sydämessä tärkeä paikka.

Näyttelyn ja siihen kuuluvan videon lisäksi valmistumassa on kirja. "Hektistä ja mielenkiintoista on ollut nämä kolme viime kuukautta."

Suunnittelijan tuotantoon voi tutustua vielä muutaman viikon ajan tulevana kesänä myös omassa kutomossa, joka sijaitsee Hausjärven Oitissa.

"Pidimme viime kesänäkin kutomoa auki. Meillä on niin vähän vierailijoita, että ei muutamia yksittäisiä ihmisiä ole ollut tarve rajata", hän sanoo viitaten koronaan.

Sanne Katainen
Räsymattojen elinkaari on yllättänyt suunnittelijan itsensäkin. Tämä matto on 50-vuotias eli uran alun tuotantoa.

2000-luvun Oitin kutomo on toiminut taiteilijastudiona, jossa on tehty uniikkitekstiilejä ja mattoja tilauksesta. Tytär Ulrika Rasinmäki hoitaa myynnin ja markkinoinnin. Kutojia ei enää ole kuin tekstiilitaiteilija itse, paitsi nyt näyttelyä valmisteltaessa.

Vuosikymmen on ollut vaikea. Yrittäjä Eija Rasinmäki on virallisesti eläkkeellä, mutta suunnittelemista hän ei ole halunnut luopua.

"Meillä on ollut hyvin, hyvin hiljasta viime vuosina. Kaikki valmiudet on, mutta jostain syystä asiakkaat eivät ole löytäneet meitä enää", hän kertaa.

Sisutukseen on suomalaiskodeissakin panostettu tällä vuosituhannella. Trendit eivät kuitenkaan ole suosineet kotimaisia perinteisiä tekstiilejä ja mattoja.

Matkan varrella on tehty tuotekehitystä. Punos on akustinen ja lämpöä eristävä kodintekstiili.

"Emme ole pysähtyneet. Nämä modernit sisutuksen osat tulevat näkyviin näyttelyssäkin. Mutta kaiken sydän ja juuret ovat yhä räsymatossa", tekstiilitaiteilija kuvaa.

Sanne Katainen
Eija Rasinmäen oikeana kätenä uniikkimattojen markkinoinnissa on hänen tyttärensä Ulrika Rasinmäki. Nyt suunnitellaan juhlanäyttelyä.

Korona-ajan pitkittyessä on nähty käänne: "Ihmiset ovat nyt kiinnostuneet uudelleen. Tuntuu, että kotimainen käsityö on haluttua. Siitä viriää tälle alalle uusi toivo."

"Meidän matoista on sanottu usein, että ne ovat enemmän kuin mattoja. Niissä on omaperäinen voimansa ja ilmaisunsa siinä designessa. Se on jäljittelemätönkin."

Taika on käsin kutomisessa, Rasinmäki uskoo.

"Se luo maton eläväksi taideteokseksi, ilmeikkääksi ja elivoimaiseksi. Siinä on niin paljon enemmän kuin modernissa tuotteessa, joka huokuu vain tiettyjä materiaaleja."

"Matot valmistuvat hitaammin, mutta käsin kutoen syntyy se voima ja energia. Siitä ei ole luovuttu eikä lähdetty tekemään koneella. Se on ollut meidän linjamme."

Käsinkudottu elämä on sen vuoksi ymmärrettävästi sekä näyttelyn että kirjan nimi.

Sanne Katainen
Akustinen ja lämpöä eristävä kodintekstiili Punos edustaa viime vuosien tuotekehitystä.

Kotimaiset räsymatot ehtivät viime vuosikymmenellä lähes poistua myynnistä. Pohjanmaa on ollut vahvaa tuotantoaluetta, mutta moni valmistaja on lopettanut.

Suomalaisen käsintehdyn maton elinkaari on Rasinmäen mukaan hiipumassa: tuotantokustannukset ovat korkeat ja osaavia kutojia on harvassa.

Mattovalmistajien ahdinko ei siis ole ohi, vaikka kierrättäminen ja käsityö ovatkin nousseet uudelleen arvoon. Käsityönä ei mattoja synny liukuhihnalta kuten suurten sisustusketjuen trendimallistoja. Se tekee kaupallisesta toiminnasta haastavaa.

Taidetekstiilejä kuitenkin arvostetaan maailmalla. Perheyritys Finarte on päätynyt myymään Oitin kutomon mattoja ja seinävaatteita suoraan kuluttajille. Suurin osa menee nykyisin verkkokaupan kautta, lähes kaikki ulkomaille.

"Kovin harva suomalainen ostaa, mikä on harmi. Toisaalta on hienoa, että uniikit seinätekstiilit löytävät paikkansa", Eija Rasinmäki kertoo.

Suosio ulkomailla ei ole uutta. 1970–80 -luvuilla Design Eija Rasinmäki oli Marimekon ja Vuokon rinnalla kansainvälisesti tunnettu suomalainen tekstiilibrändi. Räsymattoja myytiin Hollantiin, New Yorkiin, Ranskaan, Italiaan...

Sanne Katainen
Kotimaiset räsymatot ehtivät viime vuosikymmenellä lähes poistua myynnistä.

Näyttelyä kootessa tekstiilitaiteilija teki aikamatkan tuotantoonsa. Siihen oli syynä myös, että 1980-luvun seinätekstiileille on nyt kysyntää.

"Kaivoimme kutomolla kaikki vanhat kaapinpohjat ja löysimme tekstiileitä, jotka olimme itsekin unohtaneet. Ai, kuinka hauskoja ne olivatkaan", hän naurahtaa.

Räsymatto ja kangaspuilla kutominen ovat olleet piilossa, vähän kuin vaiettua kansan yhteistä historiaa. Esiäitien perinne on onneksi nostanut uudelleen päätänsä osana pyrkimystä kestävämpään elämänmuotoon.

"Aiemmin räsymatto oli vain matto lattialla. Uusi sukupolvi sen sijaan ajattelee, että matto vaikuttaa sisustuksessa. Se kertoo meidän kulttuurissa tapahtuneesta asennemuutoksesta", arvioi Eija Rasinmäki.

Sanne Katainen
Eija Rasinmäki ja Milja Järvensivu käyvät läpi työn alla olevan maton suunnitelmaa. Järvensivu on apuna kutomassa mattoja juhlanäyttelyyn.

Nyt kurssit ovat täynnä ympäri maata kudonta-asemilla. Miehiäkin nähdään nyt kutomassa.

Oitin kutomollakin järjestetään viikonloppuisin kudontakursseja ja puut voi vuokrata muutaman päivän ajaksi kutomiseen.

"Suuresta kiinnostuksesta kertoo sekin, että kangaspuita etsitään sosiaalisesta mediasta. Se pitää varmasti yllä taidon säilymisen ja perinteen."

Tekstiilitaiteilija toivoo, että käsin kutomista alettaisiin myös käyttää taideterapian muotona. "Se antaa koko kehon kautta itsetietoisuutta. Tulee tyytyväiseksi itsestään ja tunnistaa oman itsensä. Kun luot väreillä mattoa, samalla maalaat ja teet tunteitasi konkreettisiksi."

Sama kokonaisvaltaisuus on leimannut Eija Rasinmäen elämää taiteilijana ja yrittäjänä.

"Helppoahan tämä ei ole ollut. Vaikeuksien ylittäminen ja uuteen nousuun pyrkiminen on silti antanut niin rikkaan elämän."

Sellaisesta rikkaudesta hänen räsymattonsakin tunnetaan.

Käsin kutominen on yhtä aikaa luovaa ja fyysistä, minkä vuoksi se on Eija Rasinmäen mukaan myös terapeuttista.

50 vuotta räsymattodesignea

Eija Rasinmäki perusti ensimmäisen räsymattoihin erikoistuneen kutomonsa vuonna 1970 Loimaalle.Kutomo Rasinmäki muutti 1978 vanhan neulekutomon tiloihin Hausjärvelle, jossa se toimii edelleen.Puolisonsa Erkki Immosen kanssa Rasinmäki perusti Finarte-yrityksen vuonna 1985.Suunnittelijoita on Eija Rasinmäen lisäksi kahdeksan ja tuotantoa on kotimaan lisäksi myös Intiassa.Finartella on mattojen lisäksi muitakin sisustustuotteita."Käsinkudottu elämä" on juhlanäyttelyn ja toukokuussa WSOY:n kustantamana ilmestyvän kirjan nimi.Näyttely on avoinna Jyväskylässä Suomen käsityömuseossa 29.4.–29.8.Myös Hausjärven kutomolla voi vierailla kesäaikaan.

Sanne Katainen
Vaikkei suunnittelijan ja yrittäjän taival ole ollut suinkaan helppo, Eija Rasinmäki katsoo koko uraa hyvillä mielin: "Vaikeuksien ylittäminen ja uuteen nousuun pyrkiminen on silti antanut niin rikkaan elämän."

Lue lisää

Näin sukkula lentää ja räsymattoja syntyy – katso videolta kangaspuilla kutomisen tekniikkaa

Mattoa kutomalla harmit haihtuvat ja hartiat vetreytyvät

Räsymattoa kutoessa jalat ja kädet tekevät työtä mieli lepää – "menetin maton raidoiksi parhaat farkkuni, mutta ehkä se oli sen väärti"

Näin peset maton marttojen oppien mukaan – pesuvesiä ei saa kaadella minne tahansa