Ihmiset & kulttuuri

Valokuvataiteen professori ihailee suomalaisten intoa taiteen tekemiseen: "Meissä on tällainen ainutlaatuinen piirre – ehkä joku joskus selvittää, mistä tämä valtava luovuus johtuu"

Ite-taiteen palkittu dokumentoija Veli Granö on harmissaan, kun matkailukohteina suosittuja ite-taiteilijoiden koteja ei lueta kulttuuriperintöön. Niiden kunnostukseen ei siten ole saatavissa mitään avustuksia.
Sanne Katainen
"En ole koskaan pyrkinyt taidemarkkinoilla asemaan, jossa menestyisin ja olisin brändi. Minua on aina kiinnostanut enemmän taiteen yhteiskunnallinen merkitys ja tekemisen vapaus", valokuvaajana ja elokuvantekijänäkin kiitetty Veli Granö kuvailee.

Valokuvataiteen professori ja ite-taiteen dokumentaristi Veli Granö ei lakkaa ihmettelemästä suomalaisten riveistä kumpuavaa omaehtoisen taiteen tulvaa. Missään maailmalla sen olemassaoloa ei ole ainakaan todistettu yhtä vahvana.

"Ehkä joku joskus selvittää, mistä tämä valtava luovuus johtuu", hän aprikoi.

"Meissä on tällainen ainutlaatuinen piirre, ja se on kansainvälisestikin herättänyt kiinnostusta. Uskon, että sillä on merkitys ihan kansallisen brändin luomisessa."

Tosin Granö ei ole brändäämisen suuri ystävä. Markkinaehtoisuuteen kuuluu, että kulttuuria ja sen alalajeja lokeroidaan.

Ite-taiteessa taas on nimen omaan kysymys lokeroiden välttämisestä. Sen Granö on saanut todistaa jälleen kahtena viime vuotena, kun hän on kiertänyt ITE-museon amanuenssin Elina Vuorimiehen kanssa Satakunnan ite-taiteilijoita.

He työskentelevät Maaseudun Sivistysliiton (MSL) hankkeessa, joka on saanut Leader-rahoitusta.

"Usein on vaikea nähdä, mistä alkaa taide, mistä puutarha ja mistä talo, mistä koko ihmisen elämä. Kaikki rajat ovat häilyviä."

Se on se itse tehdyn voima.

"Tekijöistä näkee, miten suunnattoman iso asia taide heille on. Oman luovuutensa löytämisellä voi olla ihan ratkaisevan iso merkitys elämälle. Näkee suoranaisia selviytymistarinoita", kuvaa Granö.

Kulttuurin lamaannuttaneesta korona-ajasta on vaikea löytää myönteistä, mutta silti Veli Granö toivoo, että ongelmat kääntyisivät luovuudeksi ja taiteeksi. "Toki tämä aika on hirveän haastava monille ihmisille."

Granö on kartoittanut ite-taiteilijoita jo pitkälti kolmatta vuosikymmentä. Vaikka hän on välillä liikkunut enemmän opetuksen ja tutkimuksen maailmassa sekä kuvannut kamerallaan ja videokameralla omia taiteellisia projektejaan, ite-taide on silti pysynyt kantavana voimana.

Hänet palkittiin Kalevalanpäivänä työstään harvinaisella Akseli Gallen-Kallelan palkinnolla.

Ite-taide myös tuottaa Granölle edelleen yllätyksiä.

"Satakunta on ollut todella kiitollinen paikka. Se on ylittänyt kaikki odotukset. Meillä on viitisenkymmentä taiteilijaa, joista tehdään julkaisua. Yhteydenottojen määrä on vieläkin isompi", hän hämmästelee.

Myös naistaiteilijoiden määrä oli korkea verrattuna muihin maakuntiin. "On sukupuoliklisee, että ite-taiteilijat ovat vanhoja ukkoja. Vaikka kannustan toki vanhoja ukkojakin tekemään taidettaan."

Yllätys on ollut toimintakulttuuri. Taidetta on tehty yhdessä esimerkiksi kyläyhdistysten tai spontaanien ryhmien kesken.

"Satakuntalaisia pidetään vähän juroina. Se käsitys heittää kuperkeikan. He ovatkin hyvin sosiaalisia", mies nauraa.

Kainuussa syntynyt Granö muutti 2-vuotiaana perheen mukana Ahlaisiin, joka on nykyisin Poria.

Kansanomaisesta taiteesta Veli Granö kiinnostui opiskellessaan 1980-luvun alussa valokuvausta Lahdessa.

"Jollain tavalla taiteen perusta paljastuu siitä kirkkaammin kuin koulutettujen taiteilijoiden töitä tarkastelemalla. Sen dokumentointi on myös opettanut itselleni tosi paljon taiteesta."

Ensin Granö lähti tekemään vain kirjaa ja näyttelyä 1990-luvun lopulla. Itsekseen hän arveli tallentavansa katoavaa kansanperinnettä.

MSL:n Liisa Heikkilä-Palo ajatteli toisin ja sai Granön mukaan sivistysliiton hankkeeseen. Syntyi ite-taiteen käsite. Ja kuin sivutuotteena liikkeelle lähti kansanomaisen kulttuurin edistäminen. Se liike ei ole pysähtynyt.

Suurin osa maakunnista on sen jälkeen kierretty. Nyt työn alla on Satakunnan lisäksi Päijät- ja Kanta-Häme. Kartoittamatta ovat vielä Pohjois-Savo ja Uusimaa.

"Tuntuu, että näitä taiteilijoita tulee vain lisää. Tekemisen muodot monipuolistuvat eikä loppua ole näkyvissä."

Veli Granö ennustaa ite-taiteen suosion nousun jatkuvan: "Monet ite-taiteilijat edustavat kierrätystaidetta. Siinäkin on yksi taikasana, joka tulee heitä kannattelemaan."

Ite-taiteen ympärillä kuhisee siis koronan lamaannuksen keskelläkin myönteisesti.

Monille katsojille ite-taide edustaa inhimillisiä ja ekologisia arvoja. Veli Granö arvioi kauaskantoisemman hyvän syntyvän juuri tästä näkökulmasta.

"Luulen, että tästä tulee vielä ihan uusi nousu. Monet ite-taiteilijat edustavat kierrätystaidetta. Siinäkin on yksi taikasana, joka tulee heitä kannattelemaan."

Matkailujuttuihinkin ovat ite-kohteet nousseet, kun kotimaan kiertäminen kiinnostaa.

Satakunnan kartoitus on poikinut uuden ulottuvuuden: sanoilla "Ite taidekohde" voi löytää jo kolmattakymmentä vierailupaikkaa Googlen karttapalvelusta. Osaan voi tutustua myös virtuaalisesti 360-kuvin.

Veli Granö toivoo virtuaaligallerioiden verkoston leviävän vähitellen koko maahan – ainakin siihen mennessä, kun viimeistenkin maakuntien ite-taiteilijat on kartoitettu.

Sanne Katainen
Omat kuvaushankkeet ovat jääneet Veli Granöltä Satakunnan kartoituksen ajaksi vähemmälle. Kaverina lähimetsässä oli monirotuinen Pöpö.

Suosion kasvusta huolimatta ite-taiteen ja niin sanotun korkea taiteen arvostus kulkevat omia, erillisiä polkujaan.

Koulutettuna taiteilijana ja valokuvataiteen opettajanakin toimineena Veli Granö näkee erityisen selvästi, kuinka mutkikas ammatti- ja ite-taiteilijoiden suhde on.

Hyvä esimerkki on Taiteen edistämiskeskus (Taike), joka tukee taiteilijoita apurahoin.

"On hienoa, että taiteilijat ovat meillä päättämässä tuista ja apurahoista. Se johtaa kuitenkin siihen, että ite-taiteilijat eivät pääse niistä osallisiksi."

Ensimmäisenä Vuoden ite-taiteiljaksi valittu Paula Huhtanen esitti tähän ratkaisuna erillistä rahastoa (MT 19.5.).

On sitäkin ajattelua, ettei itse tehtyä taidetta kuulukaan tukea.

"Monet taiteilijat ovat tehneet työuransa muualla, eivätkä he ole tukia hakemassa. Sitten on sellaisiakin, jotka ovat täysin omistautuneita taiteelleen. Jotain pitäisi olla jaossa myös heidän osalleen", Granö katsoo.

Erityisen harmissaan hän on ite-taiteilijoiden kodeista. Ne toimivat usein heidän gallerioinaan ja työnsä pysyvinä näyttelyinä, joista on kehittynyt useille paikkakunnille matkailun vetonauloja.

"Museovirasto voi suojella kulttuurikohteita tai jopa maisemaa, mutta ei ole mitään, miten suojellaan ite-taidekohde", Granö sanoo.

Ongelma nousi esiin, kun hän teki kirjaa kuvanveistäjä Veijo Rönkkösestä. Granö pitää Parikkalan patsaspuistoa Pohjois-Euroopan tärkeimpänä ite-veistosten kokoelmana.

Rönkkönen kuoli vuonna 2010. Ainutlaatuinen patsaspuisto onneksi säilyi. Yksityinen ostaja luovutti sen hoitoon yhdistykselle, joka on kyennyt pitämään sen auki yleisölle.

Itse ongelma ei ole ratkennut. Asetusta ite-taiteen suojelemiseksi kulttuuriperintönä ei edelleenkään ole.

Lue myös:

Ite-taiteen edistäjä Veli Granö sai Akseli Gallen-Kallelan palkinnon – videolla kulkee palkitun YL-kuoron versio Pohjois-Karjalasta

Vuoden ite-taiteilija levittää iloismia: ”Värillä on väriä” – ja esittää alalle omaa rahastoa

Veijo Rönkkösen mystinen patsaspuisto yllättää kävijänsä – osa patsaista on jo peittynyt sammaliin ja nyt niitä kaivetaan hellästi esiin

Sanne Katainen
Satakunnasta on löytynyt jälleen uusi kiinnostava aihio dokumenttielokuvalle yhdestä maakunnan ite-taiteilijasta. "Siitä tulee vähän pidempi työrupeama", Veli Granö ennakoi.

Veli Granö

  • Ite-taiteen dokumentoija, professori ja valokuvataiteilija asuu Porvoo Kulloosta.
  • työstää Elina Vuorimiehen kanssa kirjaa Satakunnan alueen ite-taiteesta, jota he ovat kartoittaneet Maaseudun Sivistysliiton hankkeessa noin kahden vuoden ajan.
  • sai kolmen vuoden välein jaettavan Akseli Gallen-Kallelan palkinnon helmikuun lopussa.
  • palkittu myös valokuvataiteen valtionpalkinnolla 2002 ja Risto Jarva -palkinnolla 2003
  • opettanut Aalto-yliopistossa, Lahden muotoiluinstituutissa ja Kuvataideakatemiassa.
  • tehnyt lukuisia kirjoja: muun muassa "Veijo Rönkkösen todellinen elämä" (2007) tunnetuimmasta ite-taiteilijasta, Parikkalan patsaspuiston perustajasta.
  • Seuraavat omat taiteelliset hankeet, valokuvakirja ja dokumentaarinen elokuva, odottavat työstämistä.
  • Perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi alakouluikäistä poikaa ja lukiolaistyttö sekä kaksi koiraa ja parvi kanarialintuja

Lue lisää

ITE-taiteen edistäjä Veli Granö sai Akseli Gallen-Kallelan palkinnon – videolla kulkee palkitun YL-kuoron versio Pohjois-Karjalasta

Vuoden ITE-taiteilija levittää iloismia: ”Värillä on väriä”

Elämää kuhiseva Alpon savanni levittää hyvää mieltä – "Täältä lähtee hymy mukanaan"

Tunnetko ITE-taiteilijan? Pohjois-Savossa etsitään omaperäisiä ja itseoppineita kansantaiteilijoita