Ihmiset & kulttuuri

Suomessa on enää vain kolme kreivisukua – aatelissuvut hiipuvat, sillä aateluutta ei voi ostaa eikä tyttö sitä periä

Kreiviksi voi tulla vain syntymällä kreivillisen suvun pojaksi. Henrik Creutz on yksi Suomen kreiveistä.
Jaana Kankaanpää
Malmgårdin linnassa asuvat vielä Henrik Creutzin vanhemmat, mutta jonain päivänä Henrik perheineen muuttaa sinne.

Kreivi on Suomen korkein aatelisarvo, mutta suomalaisia kreivisukuja on enää vain kolme, Creutz, Berg ja Aminoff, sillä kreiviksi voi tulla vain syntymällä kreivillisen suvun pojaksi. Joissain kreivisuvuissa kreivin arvo periytyy kaikille miespuolisille jälkeläisille, kun toisissa vain vanhin poika saa kreivin arvon ja toiseksi vanhin saa vapaaherran arvon. Kolmas on herra.

"Valitettavasti tyttö ei saa titteliä", pahoittelee kreivi Henrik Creutz, jolla on 11-vuotias tytär ja 8-vuotias poika. Creutz on lapsesta asti tiennyt olevansa kreivi, niin myös hänen poikansa. Henrikin veli Fredrik on hänkin kreivi.

Creutzin suku isännöi Malmgårdin kartanoa Itä-Uudellamaalla 13:nnessa sukupolvessa. Henrik Creutz kertoo, että sukuun kuuluu puolensataa perheenjäsentä, ja kun muutama vuosi sitten perustettu sukuyhdistys kokoontui Malmgårdiin, paikalla oli yli 70 henkeä, osa Ruotsista, jotkut Amerikasta asti.

Aateluus merkitsee Henrik Creutzille ennen kaikkea perinteitä ja juuria. Suvun historia on tarkkaan tiedossa vuosisatojen taakse. "On hienoa, että perinteet on säilytetty. Aatelissuvussa esi-isät ovat tarkasti tiedossa, ja Suomen aatelisilla on vanha ritarihuone Helsingissä, missä järjestetään nykyisin konsertteja ja erilaisia tilaisuuksia myös muille kuin aatelisille."

Creutzin mukaan Suomi ja Ruotsi ovat ainoat maat, missä aatelinen instituutio elää vielä tällaisissa taloissa, vaikka aatelisilla ei enää ole mitään valtaa. "Mikä on hyvä asia, koska olisi väärin, jos pieni ryhmä päättäisi asioista."

Creutzin esi-isä, Carl-Magnus Creutz, oli vahvasti demokratian puolella. Hän puolusti kahta kieltä, ruotsia ja suomea, käytti salanimeä Mauno Malmanen ja kaiverrutti Malmgårdin linnan sisäänkäyntiin sanat Välkommen - Tervetuloa.

"Se oli hyvin radikaalia, ja hän sai kritiikkiä siitä. Mutta sama asenne on säilynyt meillekin, avomielinen näkemys yhteiskunnasta."

Aateluus velvoittaa, sanotaan. Henrik Creutzille se tarkoittaa sitä, ettei aatelisarvoa käytetä väärin ja eletä jossain vanhoissa ajoissa, vaan kunnioitetaan heitä, jotka ovat tehneet töitä ja saaneet tittelin.

"1600-luvulla aika oli ihan toinen ja elämä aika rankkaakin. Käytiin sotaa venäläisiä, hollantilaisia ja tanskalaisia vastaan, kenraalit lähetettiin sotimaan, oli kurjat ajat, tuli isoja tappioita. Monet esi-isistä saivat näitä titteleitä. Ensimmäiset kreivit tulivat Suomeen 1700-luvulla."

Jaana Kankaanpää
Creutzin suvun vaakuna kertoo suvun historiasta.

Malmgårdin kartano muodostettiin vuonna 1614 yhdistämällä Ernst Creutzille lahjoitettuja maatiloja, ja se on ollut suvun omistuksessa siitä lähtien. Tuolloin tilaan kuului yli kolmetuhatta hehtaaria maata.

Turun ja Porin läänin kenraalikuvernöörinä vaikuttanut Carl Magnus Creutz rakennutti vanhan puisen päärakennuksen tilalle uusrenessanssityylisen linnamaisen päärakennuksen 1880-luvulla. Rakennus säilyi vahingoittumattomana viime sodissa, ja on nykyisin paitsi Creutzin perheen koti myös tilauksesta avoinna yleisölle.

Henrik Creutz on nuorena asunut joitain aikoja linnassa ja tietää aikanaan muuttavansa sinne perheensä kanssa. "Mutta ei 47-vuotias poika halua asua vanhempiensa kanssa samassa talossa, vaikka tilaa olisikin", hän naurahtaa.

Lue myös:

Olen ehdottomasti maanviljelijä, sanoo kreivi Henrik Creutz – "Ilman viljaa ei voi tehdä mitään muuta"

Malmgårdin kartano aikoo alkaa viljellä humalaa

Jaana Kankaanpää
Kartanon kattokruunut ovat peräisin Italiasta ja ne ovat Muranon lasia.

Suomen aateliset

Suomessa on elossa 143 aatelissukua.Suvuista kolme on kreivillistä, 26 vapaaherrallista ja 114 aatelista sukua.Ylin aatelisarvo on Suomessa kreivi. Sitä seuraavat vapaaherra eli paroni ja aatelisherra.Kaikkien Suomen aatelisten sukujen vaakunat ovat Suomen Ritarihuoneen seinällä Helsingissä.

Lue lisää

Olen ehdottomasti maanviljelijä, sanoo kreivi Henrik Creutz – "Ilman viljaa ei voi tehdä mitään muuta"

Malmgårdin kartano aikoo alkaa viljellä humalaa

Suomalaisherkkuja viedään Ranskaan – ranskalaiskokit etsivät erikoisuuksia tutustumisretkellään

Korona sai ihmiset etätöihin mökeilleen ja mökkiyöpymisten määrä kasvoi – vapaa-ajan asumisen uskotaan yhä kasvavan