Ihmiset & kulttuuri

Ahvenanmaa päätti juhlia perusteellisesti – Maailman pisin piknikpöytä piti kuitenkin peruuttaa koronan takia

Suomen pienikokoisin maakunta Ahvenanmaa juhlii satavuotiasta itsehallintoaan kokonaisen vuoden. Juhlavuosi käynnistyi tällä viikolla.
Tuukka Ervasti
Ahvenanmaahan kuuluu lähes 7 000 saarta. Maarianhamina sijaitsee pääsaarella eli Ahvenanmantereella, joka on noin 45 kilometriä pitkä.

Tarkoitus oli pystyttää Maarianhaminaan maailman pisin piknikpöytä keskiviikkona 9. kesäkuuta ja päästä jopa Guinnesin ennätystenkirjaan, mutta koronapandemia puuttui peliin. Yhteistä kansanjuhlaa ei voitu järjestää, eikä Guinnes halunnut tuotemerkkiään esiteltävän pandemian aikana tällaisessa yhteydessä. Niinpä juhlapäivä julistettiin yleiseksi piknikpäiväksi, johon ravintolat kokosivat eväskorin ja jota jokainen saattoi juhlia omassa piirissään siellä, missä halusi.

Koriin tuli muuan muassa Rökka-korvia, paikallisten suosiman grillikioskin nakkisämpylää.

Toki juhlavuoden alkuun sisältyi muutakin ohjelmaa.

Saaren epävirallinen kuningas, kauppaneuvos Anders Wiklöf oli tilannut Steinway-flyygelin Alandia-kulttuuri- ja kongressitaloon juhlavuoden lahjana maakuntahallitukselle. Koska Steinwayn käytäntö on, että maan parhaan pianistin pitää vihkiä uusi flyygeli käyttöön, juhlavuoden aloitti Iiro Rantalan konsertti konserttitalon juhlasalissa.

Kesäkuun yhdeksäntenä vuonna 2022 tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Ahvenanmaan maakäräjät kokoontuivat ensimmäisen kerran. Silloin maakunta virallisesti täyttää sata vuotta. Ahvenanmaalaiset päättivät kuitenkin aloittaa juhlinnan jo vuosi etukäteen, jotta kaikki varmasti pääsevät mukaan.

Juhlavuodella on projektipäällikkö Tiina Björklundin mukaan kolme tavoitetta: lisätä Ahvenanmaan tunnettuutta, saada kaikki mukaan juhlaan ja kiinnittää katse tulevaisuuteen.

”Itsehallintopäivä 9.6. on ollut liputuspäivä tähänkin asti ja vapaapäivä maakuntahallituksen työntekijöille, mutta haluaisimme, että se jatkuisi juhlavuoden jälkeen samanlaisena kansanjuhlapäivänä kuin Sjuttonde Maj on norjalaisille”, Björklund visioi.

Toukokuun lopussa kahdeksasluokkalaiset kävivät istuttamassa tammen ja koivun taimia kolmen hehtaarin juhlametsä­alueeksi ja saivat samalla oppia metsänhoidosta. Kaikkia päiväkotilapsia ja koululaisia haastetaan luomaan tilataideteoksia teemalla Minun jalanjälkeni. Teoksista kootaan näyttely ensi keväänä.

”Tarkoitus on, että nuoret voivat 50 vuoden päästä nähdä, mitä minä tein silloin juhlavuonna koulussa ja oliko siitä ratkaisua tulevaisuuteen”, Björklund kertoo.

Juhlavuosi alkaa koronan varjostamana, vaikka taudin ilmaantuvuusluku on maakunnassa pysytellyt koko ajan melko matalana. Koronarajoitukset ovat kuitenkin kolauttaneet myös Ahvenanmaata. Matkailu on saaren tärkeä elinkeino. Ruotsalaiset ovat olleet suomalaisia suurempi turistiryhmä, sijaitseehan Ahvenanmaa puolet lähempänä Ruotsia kuin Suomea.

Ruotsalaisten kato näkyy kaikessa matkailutoiminnassa, ei vain laivoilla ja majoituksessa.

Yrittäjä Toni Asumaalla on sekä limonadi- että suklaatehdas Lemlandissa ja kesäkahvila Eckerön postitalossa. Lisäksi hän omistaa leipomon, Johanna's Hembakerin.

Limonaditehtaalla kevät on ollut suosittua ryhmätilaisuuksien aikaa. Viime keväänä maisteluita oli varattu vähintään yksi päivää kohti, mutta koronan vuoksi kaikki peruttiin. Tänä vuonna peruutuksia ei ole tullut yhtään, koska ei ollut yhtään varaustakaan, Asumaa kertoo.

”Eckerön matkailijoista 90 prosenttia on ollut ruotsalaisia. Nyt heitä ei ole lainkaan.” Eckeröstä on vain 40 kilometrin merimatka Ruotsin puolelle.

Riitta Mustonen
Mormors Gröna Husin kesäkahvila on kasvihuoneessa.

Ajelu autolla tai pyörällä pitkin Ahvenanmaan puna­graniittisia asfalttiteitä hivelee kauniina kevätpäivänä silmää. Hyvin hoidetut pihapiirit, punaiset ja keltaiset puutalot valkoisine nurkkalautoineen ja vanhat tuulimyllyt siellä täällä koristavat merellistä saaristomaisemaa.

”Onneksi suomalaiset ovat löytäneet meidät”, kiittää Linus Olsson. Hän esittelee vanhempiensa perustamaa Mormors Gröna Husia eli Isoäidin Vihreää Taloa, joka sijaitsee vain varttitunnin ajomatkan päässä Maarianhaminasta.

Matz ja Malin Olsson muuttivat Ruotsista vuonna 1999 Ahvenanmaalle ja remontoivat isoisoisoäidin vanhan talon ravintolaksi ja tekivät kasvihuoneesta kesäkahvilan.

”Isä rakastaa ruuanlaittoa ja äiti on ystävällinen, joten he ovat täydellinen pari ravintoloitsijoiksi”, poika kehuu. Talo huokuu hienosti historiaa, mutta tarjoaa modernia pohjoismaista lähiruokaa eli ahvenanmaalaisittain axgania.

Axgan tulee sanoista ax, joka on Ahvenanmaan verkkotunnuspääte samaan tapaan kuin Suomella fi tai Ruotsilla se. Ahvenanmaalaiset ottivat päätteen ax, kun al oli jo varattu Albanialle. Gan-pääte viittaa ruokavalioon, kuten vegan.

Erityisen axgania ruokaa on tietysti kaikenlainen kala, perunat, marjat, varsinkin tyrni, sekä omenat, joita Ahvenanmaa tuottaa paitsi omiksi niin ennen kaikkea Manner-Suomen tarpeiksi.

”Meillä käy sadasta viiteensataan vierasta päivässä. Viime kesä oli hyvä, kiitos suomalaisten, heitä kävi paljon, mutta ei läheskään niin paljon kuin ruotsalaisia”, Linus Olsson toteaa.

Riitta Mustonen
Hienosti entisöity Vita Huset eli Valkoinen talo esittelee maalaistalon alkuperäistä sisustusta ja entistä elämää.

Ahvenanmaalaisilla on myös oma Valkoinen talo, Vita Huset. Se sijaitsee Mickels Gårdin maatilalla Gottbyssä ja toivottaa tervetulleiksi erityisesti lapsiperheitä tutustumaan siihen, miten ennen elettiin.

Tilan isäntä Simon Karlsson on entisöinyt isoisovanhempiensa kodista ainutlaatuisen kotimuseon, joka avattiin yleisölle pari vuotta sitten. Sisustus ja esineistö ovat alkuperäisiä. Erityisen hienoja ovat kiertävän maalarin 1800-luvun lopussa käsin maalaamat seinätapetit.

Gottbyssä, samoin kuin muuallakin Ahvenanmaalla, näkee myös lehmiä ja lampaita laitumella. ”Sekin on yksi matkailuvalteistamme, laiduntavat eläimet”, muistuttaa Tiina Björklund.

Lue myös:

Ahvenanmaa antoi rouskuvan satavuotislahjan: jokainen Suomen kaupunki sai saarella nimikko-omenapuun

Tee makumatka Ahvenanmaalle – Näillä ohjeilla pääset saaren tunnelmiin kotikeittiössä

Tuukka Ervasti
Laiduntavat lampaat ja lehmät ovat yksi Ahvenanmaan vetonauloista.

Lue lisää

Ahvenanmaalaisista kirjolohista löytyi IHN-virusta – yli puoli miljoona kiloa lohia lopetetaan

Söin täällä: Tiedätkö, mitä on axgan? Sitä voi maistaa Ahvenanmaan purjehdusseuran ravintolassa

Ahvenanmaa antoi rouskuvan satavuotislahjan: jokainen Suomen kaupunki sai saarella nimikko-omenapuun

Suomi ei selviytynyt miesten EM-jalkapallon jatkopeleihin – jännitystä riitti alkulohkojen päätöspäivän loppuvaiheisiin