Ihmiset & kulttuuri

Lasitaiteilija Sini Majuri ei käynyt lapsena taidekerhoissa, vaan kalasti ja räjäytteli deodorantteja veljiensä kanssa

Hänen veistoksensa ovat kiertäneet enemmän maailmalla kuin Suomessa. Vuodesta 2008 vuoteen 2021 veistokset ovat olleet esillä noin 50 näyttelyssä muun muassa Japanissa, Kiinassa, Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Kanadassa.
Pentti Vänskä
Sini Majuri puhuu Savon murretta eikä peittele sitä. Teoksiaan hän puhuttelee konstailemattomasti esimerkiksi pyttyinä ja pönttöinä. Kuvassa etualalla olevat teokset on nimetty leppävirtalaisen rotkon Orinnoron mukaan.

Lasitaiteilija Sini Majuri on kuin lasiveistoksensa. Ihastuttaa olemassaolollaan, seisoo jalat tukevasti maassa, mutta pää pilvissä ja onnistuu olemaan sekä aito että yllätyksellinen.

Millaisilla eväillä ponnistetaan maailman metropoleille ja palkituksi taiteilijaksi?

Omin jaloin ja itse tekemällä, sanoo Majuri. Hän on lähtöisin Suonenjoelta ja siellä on myös sydämen koti. Hän asuu perheineen Helsingissä ja työskentelee siellä Suonenjoen sekä Riihimäen ohella. Näistä paikkakunnista Suonenjoelta puuttuu lasistudio.

Mutta Suonenjoella on 1800-luvulla tehty hirsitalo, kotitalo, jonka iso tupa on tärkeä ja rakas. Sinne kokoontuu juhlapyhinä perhe ja suku, siellä taiteilija myös työskentelee kotona ollessaan.

Suonenjoella hän on kasvanut käytännönläheiseen arkeen, missä raskaitakaan töitä ei kartettu. Pelkästään arkiset askareet, kuten kaivoveden kantaminen, vaativat omat ponnistuksensa sekä Majurilta että hänen kahdelta veljeltään. Metsurina työskentelevä äiti oli yksinhuoltaja.

Majurilla ei ollut lapsena taideharrastusta, mutta hänellä oli luonto lähellä ja luonnonläheinen tekeminen, kuten esimerkiksi kalastus. Onkiminen on yhä hänen lempiharrastuksensa, jonka parissa on mukava rentoutua.

"Veljien kanssa harrastimme leffojen katselua ja räjäyteltiin esimerkiksi deodoranttipulloja", paljastaa Majuri nauraen.

Deodoranttipullojen räjäyttely on jäänyt, leffojen katselu ei, eikä yhteinen tekeminen veljien kanssa.

"Toinen veljistäni on seppä, hän tekee minulle esimerkiksi puumuotteja. Molemmat veljeni auttavat erinäisissä työhöni liittyvissä hankkeissa."

Majurista piti alun perin tulla vaatesuunnittelija. Hän opiskeli Lapin yliopistossa ja voitti kansainvälisen muotoilukilpailun.

Voiton ansiosta hän sai kutsun Kiinan muotiviikoille Pekingiin. Se oli ensimmäinen ulkomaanmatka ja käänteentekevä.

Samassa yhteisnäyttelyssä oli Oiva Toikan lasiteos. "Ihastuin siihen ja vaatesuunnittelu sai jäädä, siirryin lasiin."

Opinnot jatkuivat Helsingissä taideteollisen muotoilun sekä keramiikka- ja lasitaiteen parissa.

Majuri puhaltaa lasia itsekin, mutta puhaltajamestari Kari Alakosken ja puhaltaja, taiteilija Marja Hepo-ahon kanssa he muodostavat erityisen tiimin. Tiimityössä muotoilijalla on näkemys lasiveistoksen muodoista ja mestari toteuttaa sen.

Suomessa on vielä neljä veistokselliseen nykylasitaiteeseen erikoistunutta lasistudiota. Majuri korostaa, että lasiveistokset syntyvät yhteispelillä ja lasitaiteilijoiden sekä puhaltajien yhteisö on tiivis.

Kun kuumaa lasia puhalletaan, sitä muotoilevat käytetty tekniikka sekä puhaltajan hengitys. Majuri itse on innostunut 100 vuotta vanhasta ruotsalaisesta graal-tekniikasta. Siinä lasiveistos rakentuu kerros kerrokselta kuin sipuli. Kerrosten väliin voi ujuttaa vaikka kuvia ja valmiit veistokset ovat moniulotteisia riippuen siitä, mistä niitä katsotaan.

Lasin sisällä kuva ei haalistu, vaan voi säilyä jopa tuhansia vuosia. Tai sitten veistos voi särkyä hetkessä.

Lasinpuhaltajan on tunnettava oikeat sulatus- ja jäähdytyspisteet. Jos niitä ei hallitse puhallusvaiheessa, koko työ voi räjähtää, kun veistokseen muodostuu jännitys.

Käsityöläisammatin eli lasinpuhalluksen ja taidelasin katoamisesta lähitulevaisuudessa on puhuttu. Majurin mukaan perusteita tällaisille ennusteille ei ole. Nuoria tekijöitä ja vahvaa yhteisöllisyyttä löytyy kyllä.

"Tekemällä säilytetään taitoa. Olipa kyseessä mikä tahansa taito."

Pentti Vänskä
Kaaso-niminen graal-tekniikalla toteutettu teos on Sini Majurin puhaltama.

Matka Kiinan muotiviikoille oli Majurin ensimmäinen ulkomaanmatka, sen jälkeen reissupäiviä on kertynyt paljon. Kohteet ja tapahtumat ovat olleet todella yllätyksellisiä. Ura on edennyt dominon lailla, yksi mahdollisuus on poikinut lisää mahdollisuuksia.

"Mutta eivät asiat tapahdu itsekseen. Käytännön tekeminen ja menestys ovat tämän mahdollistaneet", Majuri muistuttaa. Hänen läpimurtonsa tapahtui ensimmäisessä kutsunäyttelyssä Yhdysvalloissa New Mexicossa.

"Välillä sitä on löytänyt itsensä todella kummallisista tilanteista. Yksi tällaisista tilanteista oli ihailemani Rolling Stonesin laulajan Mick Jaggerin tapaaminen näyttelyssä."

Majuri on palkittu vuosien varrella useita kertoja. Hän on ollut kutsumuotoilijana ja tehnyt kiinnostavia yhteistöitä, joiden tuloksena on syntynyt esimerkiksi taidetta, jossa hyödynnetään kierrätyslasia.

"Lasi ei ole ympäristöystävällinen tuote, mutta se lunastaa paikkansa tuottamalla arvoa ja ajatonta kauneutta", Majuri pohtii.

Maailmalla ja Suomessa on jo keräilijöitä, jotka ovat kiinnostuneita nimenomaan Majurin teoksista. Ennen ostopäätöstä kansainväliset keräilijät tyypillisesti ihastelevat veistoksia valokuvissa. Silloin tärkeässä roolissa ovat laadukkaat valokuvat.

Keräilijöiden lisäksi ihan tavallisissa suomalaisissa nuorissa perheissä arvostetaan taidetta, jota halutaan hankkia koteihin. "Periaatteella vähän, mutta hyvää. Taide-esineitä ei osteta vain esineinä, vaan samalla ostetaan sielukkuutta ja karismaa."

Pentti Vänskä
Suupuhallettua lasia olevat teokset ovat nimeltään Flow. Ne ovat Sini Majurin muotoilemat ja Markus Aremon puhaltamat.

Perhe-elämän ja luovan alan yhdistäminen ei ole ongelmatonta. "Kiitos puolisoni tuen, tämä kaikki on ollut minulle mahdollista, olemme reissanneet perheenä. Maailmalle on mentävä."

Korona-aika on koetellut taiteilijoita, eikä maailmalle ole ollut asiaa. Töitä ei ole ollut yhtä paljon kuin aiemmin, se on ahdistanut. Majuri korostaa yhteisön tuen tärkeyttä, yksin ei pidä jäädä. Uusi ja outo aika on koetellut myös häntä.

"En vain saanut konkretisoitua ideoitani, sitä prosessia ei voi pakottaa. Pakolla ei synny hyvää muotoilua. Luonto inspiroi ja hiljaisuus auttaa luomisessa sekä tekemisessä."

Suonenjoen Kellarikallerian Etiäinen-näyttely on tulkinta pohjoissavolaiseen kyläilykulttuuriin liittyvistä uskomuksista ja tavoista, jotka sekoittuvat koronapandemiakokemuksiin.

Näyttely on esillä Kellarikalleriassa 2.–24.6. Olavi Leskisen katu 12.

Suonenjoen jälkeen näyttely on esillä elokuussa Gumbostrand Konst&Formissa Sipoossa, syyskuussa Venetsian lasiviikoilla Italiassa ja vuoden 2022 keväällä Taidemuseo Eemilissä Lapinlahdella.

Pentti Vänskä
Sini Majuri seisoo Cell 3 -nimisen teoksen vieressä, joka on toteutettu graal-tekniikalla. Se on Kari Alakosken ja Marja Hepo-ahon puhaltama.

Lasitaiteilija

  • Sini Majuri on vuonna 1983 syntynyt muotoilija ja lasitaiteilija. Hän on lähtöisin Suonenjoelta ja valmistunut taiteen maisteriksi.
  • Perheeseen kuuluu puoliso ja lapset.
  • Hänen veistoksensa ovat kiertäneet enemmän maailmalla kuin Suomessa. Vuodesta 2008 vuoteen 2021 veistokset ovat olleet esillä noin 50 näyttelyssä muun muassa Japanissa, Kiinassa, Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Kanadassa.
  • Hänet on palkittu kahdeksalla palkinnolla kansainvälisessä A´Design Awards -kilpailussa Italiassa vuosina 2019, 2020 ja 2021. Majuri on kutsuttu muotoilutuomarin tehtävään myös itse.
  • Suonenjoen kaupungin virallisen maljakon muotoilija.
  • Etiäinen-lasiveistonäyttely esillä Suonenjoella Kellarikalleriassa 2.–24.6.

Lue lisää

”Taide voi auttaa pitämään maaseudun elinvoimaisena” – ”Näin sen näimme” juhlistaa Lappajärven kuvataideleirien komeaa 50-vuotista perinnettä

Punkaharjun erikoisuus kannattaa ottaa kesän matkaohjelmaan – perille pääsee kiskobussilla

"Vienan valoa" on matka Kalevalan laulumaille kolmella vuosisadalla: Inhan, Sammallahden ja Mäen valokuvat kuljettavat tsaarinajasta neuvostovuosiin ja nyky-Venäjälle

Paula Moilanen teki puolukkametsällä innostavan löydön, nyt kaarnasta syntyy mielikuvituksellista taidetta – "poikkeusaika on mennyt kuin huomaamatta"