Ihmiset & kulttuuri

Maapallon väkiluku kasvaa yhä, mutta käännekohta voi olla jo lähellä – "Suuressa osassa maailmaa syntyvyys on laskenut alle uusiutumistason"

Kahdeksan miljardin ihmisen raja saavutettaneen parissa vuodessa. Joidenkin ennusteiden mukaan käännös tapahtuu ennen, kuin väkiluku kasvaa kymmeneen miljardiin.
Timo Filpus
Nopean väestönkasvun on pelätty koettelevan maapallon kestokyvyn rajoja. Samanlaisia uhkakuvia on esitetty usein aiemminkin.

Väkiluku maapallolla lähestyy kahdeksaa miljardia.

Arvioiden mukaan tasaluku saavutetaan kahden vuoden kuluttua vuonna 2023. YK:n korkean väestönkasvuennusteen mukaan 10 miljardin ihmisen haamuraja voidaan rikkoa jo vuonna 2040.

Maapallon väestö kasvaa, kuluttaa ja saastuttaa koko ajan enemmän. Samaan aikaan ilmastonmuutos ja sen tuomat ääri-ilmiöt uhkaavat satoisuutta ja ruuantuotantoa maailmassa, kuten tämäkin vuosi osoitti.

Väkiluvun kasvu on ollut viime vuosikymmeninä nopeaa. Vielä 1970-luvun alussa ihmisiä oli maapallolla puolet vähemmän, ja vielä vuodesta 1990 maailman väkiluku on kasvanut noin kahdella ja puolella miljardilla.

Olemmeko siis matkalla kohti väestöräjähdystä ja tilannetta jossa maapallon kantokyky ei riitä enää tuottamaan ruokaa koko väestölle?

Emme, mikäli uskomme viimeaikaisia tutkimuksia aiheesta. 10 miljardin ihmisen saavuttaminen vuoteen 2040 mennessä on YK:nkin arvioista korkein. Keskimmäisessä arviossa raja saavutettaisiin noin kymmenen vuotta myöhemmin, jonka jälkeen se pysyisi suunnilleen samana vuosisadan loppuun.

Arvostettu Brittiläinen lääketieteen julkaisu The Lancet herätti runsas vuosi sitten huomiota arviollaan, jonka mukaan väkimäärä kohtaisi huippunsa jo vuonna 2064, jolloin maailmassa olisi runsaat 9,7 miljardia asukasta. YK:n matalin arvio väestön kehittymisestä on vielä matalampi.

Väestömäärän huippu voi siis olla jo lähempänä kuin olemme tottuneet ajattelemaan.

”Väestönkasvu tulee hidastumaan. Ennusteet vähän vaihtelevat siitä, milloin se tulee loppumaan, mutta todennäköisesti ennen vuosisadan vaihdetta. Ennusteet riippuvat suuresti siitä, kuka arvioita on tehnyt ja millä oletuksilla”, kertoo yhteiskuntatilastotieteen professori Mikko Myrskylä Helsingin yliopistosta.

Maailman väkimäärä on käytännössä riippuvainen syntyvyyden ja kuolleisuuden suhteesta. Jos ihmisiä syntyy vuoden aikana enemmän kuin kuolee, maailman väkiluku kasvaa.

Viimeisimmän vuosisadan hurja väestönkasvu selittyy sillä, että yhä useammat syntyneet lapset elävät aikuisikään asti, ja saavat omia lapsia. Lisäksi ihmiset myös elävät vanhemmaksi.

Ihmisiä siis paitsi syntyy enemmän, on yksinkertaisesti yhtä aikaa elossa enemmän kuin aiemmin. Jälkimmäisen rooli on korostunut erityisesti viime vuosikymmeninä.

”Maailman keski-ikä on nousussa, ja se jatkaa nousuaan sen jälkeenkin, kun väestönkasvu hidastuu”, Myrskylä kertoo.

”Osittain hankitaan keskimäärin vähemmän lapsia, ja osittain maailmassa elävät ihmiset alkavat olla jo yli neljänkymmenen. Siinä iässä lapsia hankitaan jo vähäisemmissä määrissä. Kasvun lopun pystyy osittain jo ennustamaan sukupolvien kokoeroista.”

Timo Filpus
Tällä hetkellä väkiluu kasvaa nopeimmin Afrikassa, jossa kasvu alkoi Eurooppaa ja Aasiaa myöhemmin.

Hedelmällisyysluku, eli yhden naisen synnyttämä keskimääräinen lapsimäärä on itse asiassa puolittunut maailmassa 1950-luvun alun runsaasta viidestä noin runsaaseen kahteen ja puoleen 2020-luvun alkuun.

”Kun väestönkasvusta puhutaan, niin on hyvä muistaa, että suuressa osassa maailmaa syntyvyys on laskenut alle uusiutumistason. Näin on esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa, ja monissa Aasian maissa.”

Uusiutumistasolla tarkoitetaan sitä, että jokainen nainen synnyttäisi kaksi lasta. Koska ihmisistä noin puolet on biologisesti miehiä ja puolet naisia, pitää kahden lapsen synnyttäminen väkiluvun samana, kun vanhemmat sukupolvet menehtyvät.

Todellisuudessa syntyvyyden pitäisi toki olla aavistuksen tätä korkeampi, koska kaikki syntyneistä lapsista eivät vieläkään selviä aikuisikään. Kaikki eivät myöskään voi saada lapsia.

Koko maailman hedelmällisyysluku alittanee tämän tason lähivuosikymmeninä.

”Tulevaisuuden väestönkasvu tulee Afrikasta ja erityisesti Nigeriasta. Siellä on tällä hetkellä paljon nuoria aikuisia. Vaikka he eivät hankkisi suurta lapsikatrasta, on heitä niin paljon, että väestönkasvua tulee vielä.”

Myös suhteellinen väestönkasvu on hidastunut 1960-luvun huippuvuosista. Väestö kasvaa siis tätä nykyä jatkuvasti prosentuaalisesti hitaammin kuin aiempina vuosikymmeninä.

Viimeistään 1990-luvulta lähtien maailman väestönkasvu onkin ollut eräänlaista ”haamukasvua”: Syntyneet ikäluokat eivät ole olleet enää merkittävästi edellisiä suurempia, mutta suurten ikäluokkien hankkiessa lapsia heitä syntyy joka tapauksessa paljon.

Timo Filpus

Hedelmällisyysluvun globaaliin laskuun vaikuttavat lukuisat eri seikat. Vanha viisaus siitä, että paras ehkäisymenetelmä on naisten koulutus pitää paikkaansa edelleen. Myrskylän mukaan monet nykyisistä väestönkasvuennusteista eivät kuitenkaan huomioi tätä kunnolla.

”Lyhykäisyydessään Lancetin ennuste väestökehityksestä on matalampi kuin YK:n, koska siinä otetaan paremmin huomioon naisten koulutuksen eteneminen myös köyhissä maissa.”

Naisten koulutustaso laskee syntyvyyttä ainakin kolmesta syystä. Jos naiset käyttävät usean vuoden hedelmällisestä iästään opiskeluun, on aikaa lasten hankkimiselle yksinkertaisesti vähemmän.

Toisaalta taas koulutus voi avata naisille sellaisia urapolkuja ja mahdollisuuksia, jotka ovat houkuttelevampia kuin suurperheen äitinä oleminen. Lisäksi parempi koulutus antaa naisille enemmän mahdollisuuksia itsenäisesti päättää lapsiluvustaan, ja usein tämä on matalampi kuin yhteiskunnassa vallitseva odotus.

Myös imeväiskuolleisuuden lasku kannustaa hankkimaan vähemmän lapsia, joille voi sitten taata taloudellisesti paremman elämän.

Sen sijaan suuret inhimilliset katastrofit, kuten maailmansodat, tai Espanjantauti eivät vaikuta väestönkasvuun juuri ollenkaan.

”Syntyvyyden taustalla ovat suuremmat voimat. Vaikka sodissa ja pandemioissa kuolee suuri määrä ihmisiä, on kuolleiden osuus väestöstä kuitenkin melko pieni”, Myrskylä kertoo.

Koronaviruskaan tuskin on sellainen tekijä, joka merkittävästi muuttaisi YK:n tai Lancetin väestöennusteita.

Väestökasvusta ja jopa väestöräjähdyksestä puhuttaessa väläytellään usein uhkakuvia siitä, ettei maapallon ekologinen kantokyky kestä nykyistä suurempaa väestöä. Myrskylä suhtautuu tällaisiin ennusteisiin varauksella.

”Siitä, onko ihmisiä liikaa, on ollut merkittäviä vääntöjä jo 60–70-luvulta lähtien. Silloin puhuttiin siitä, miten mahdotonta pelkästään ruuantuotanto on neljälle tai viidelle tai kuudelle miljardille ihmiselle”, hän sanoo.

”Näissä arvioissa ei osattu ennustaa tuottavuuden kasvua. Ainakin hetkellisestihän tämä tuntuu onnistuvan ihan hyvin. Siinä, miten katastrofaalista tulevaisuuden väestökasvu sitten on, ratkaisevaa on se, millaisia uudet tuottavuutta kasvattavat innovaatiot ovat.”

Myrskylä muistuttaa, että toisten maiden syntyvyyteen vaikuttaminen on melko hankalaa, ja moraalisesti arveluttavaa.

”Ei mekään Suomessa varmaan tykättäisi, jos joku tulisi sanomaan, että syntyvyyttä pitäisi laskea. Se mitä voidaan tehdä, ja mikä olisi kaikkien edun mukaista, on tietenkin naisten koulutuksen tukeminen.”

Entä miten maailman käy, jos väkiluku todella lähtee laskuun? Esimerkiksi Suomessa alhaisesta syntyvyydestä on jo päättäjien osalta kova huoli, ja sitä yritetään paikata niin synnytystalkoisiin kannustamalla kuin maahanmuuttajien houkuttelemisellakin.

Jos koko maailman syntyvyys jää kuolleisuutta pienemmäksi, ei muuttajia liene sentään voida houkutella muilta planeetoilta.

”On ihan hyvä kysymys, että onko väestönkasvulla jonkinlainen itseisarvo”, Myrskylä pohtii.

”Onko se jostain syystä tavoiteltavaa? Suuren kansan on ajateltu olevan poliittinen itseisarvo niin kauan kun kirjanpitoa väestöstä on ollut. Nyt ilmastonmuutoksenkin aikoina tämän voisi kyseenalaistaa.”

Myrskylän mukaan talous ei välttämättä vaadi jatkuvaa väestönkasvua, sillä suuren työvoimamassan sijaan nykyään korostuvat huippuosaajat.

”Nykyisessä tilanteessa tuleville sukupolville voidaan taata parempi koulutus samoilla resursseilla jo sen takia, että ne ovat pienempiä.”

Tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin tunnetusti hankalaa, ja niin myös matalan syntyvyyden vaikutusten ennustaminen. Yksimielistä arviota asiassa ei ole.

”Jos kysyt joltakulta toiselta, niin saat eri vastauksen”, hän arvelee.

Lue lisää

Aasian talousmahdeissa painitaan vauvakadon kanssa: Taiwan, Etelä-Korea ja Singapore ovat maailman pienimmän syntyvyyden maita

Alkuvuonna syntyi 1 800 vauvaa edellisvuotta enemmän – Suomen väkiluvun kasvun takana ei kuitenkaan ole syntyvyys

Maan sisäinen muutto toi lisää väkeä kymmeneen maakuntaan – Uusimaa ei ole joukossa, mutta sen väestö kasvoi silti eniten

"Kasvukiimassaan Helsingin seutu haluaa imeä ihmisiä meiltä ja muualta"