Ihmiset & kulttuuri

Elintarviketeollisuuden uusi nokkamies on hakenut työkokemusta McDonald'seista kuntosaleihin – kauppaketjuihin hän ottaa vielä kantaa yhtä varovasti kuin edeltäjänsä

Erityinen huoli koskee viljelijöitä. Korona-aika on näyttänyt koko kansalle, miten tärkeää on huoltovarmuus. "Suomessa pitää olla omaa tuotantoa eikä kaikki voi olla tuonnin varassa."
Kari Salonen
Mikko Käkelä haluaa ETL:lle aktiivisempaa roolia keskustelijana alkutuotannon, kaupan ja horeca-alan suuntaan ja toivoo parempaa näkyvyyttä kotimaiselle ruuantuotannolle. ”Ihmiset pitävät itsestäänselvyytenä, että ruokaa ja juomaa on pöydässä. Minusta ei ole oikein pystytty avaamaan sitä, mitä kaikkea se vaatii.”

”Haluan olla sillanrakentaja”, sanoo Elintarviketeollisuusliiton uusi toimitusjohtaja Mikko Käkelä.

Se on paljon sanottu, kun miettii taustoja. Käkelän edeltäjä Pia Pohja lähti tammikuussa ja jätti syvän epäluottamuksen etenkin pieniin jäsenyrityksiin, jotka kokivat savustusta ulos liitosta.

Lisäksi koko ruokaketju on ollut jo pitkään vereslihalla. Kauppaa syytetään teollisuuden kyykyttämisestä ja teollisuutta keskittyneen kaupan kädestä syömisestä. Tuottaja saa kuviossa vain muruset ja on juuri nyt kustannuspaineissa erityisen ahtaalla.

Apua ja sopua eivät tuoneet sen paremmin Reijo Karhisen Yhteinen ruokapöytä kuin uusi elintarvikemarkkinavaltuutettukaan, jonka muskelit tuntuvat toivottua heikommilta.

Olisiko Käkelästä sateentekijäksi? Liiton sisältä häntä luonnehditaan ”selkeänuottiseksi hepuksi”, mutta kaupasta hän puhuu toistaiseksi yhtä varoen kuin ETL aiemminkin.

Käkelä tulee yritysmaailmasta. Hän osti Fazer Food Services -ravintolat Compass Groupille ja valmisteli Sats-liikuntaketjun yhdistymistä Elixiaan. Käytössä olivat McDonalds'issa pihvinpaistosta yritysjohtamiseen saadut opit.

”Opin, mitä on, kun yrittäjä laittaa rahansa likoon ja kehittää toimintaansa. Tuon nykyiseen työhöni tuota ymmärrystä yrittäjän arjesta, sillä meillä on jäseninä pieniäkin yrittäjävetoisia elintarvikeyrityksiä.”

Käkelä on siirtynyt urallaan eteenpäin aina samaa tietä: kykyjenetsijän eli head hunterin soitosta. Niin nytkin.

”Puhelin soi keväällä. Halusivat löytää ihmisen, joka ymmärtää ruokaa, tulee yritysmaailmasta ja näkee, miten etujärjestön tulisi toimia. Mietin, että hetkinen...etujärjestö”, Käkelä kertaa.

”Mutta minua on aina kiinnostanut ruoka ja minusta elintarvikkeiden arvoketjusta puhutaan Suomessa liian vähän. Viimeksi kuluneet 18 kuukautta ovat avanneet suuren yleisön silmiä siihen, että Suomessa pitää olla omaa tuotantoa eikä kaikki voi olla tuonnin varassa. Huoltovarmuus on toiminut ja koko ketju ansaitsee enemmän arvostusta.”

Käkelä vakuuttaa, että koko ruokaketjun pärjääminen on tärkeää. Hän kertoo ottaneensa uutta hommaa haltuun tutustumalla ”reippaana poikana” kenttään ja tavanneensa muun muassa MTK:n edustajia.

”Olen huolissani”, hän sanoo viljelijöistä, joita raastavat kasvavat kustannukset ja lisääntyvät vaatimukset. ”Ilman toimivaa alkutuotantoa ei ole toimivaa elintarviketeollisuutta.”

Kaupan toimintaan ja keskittymiseen Käkelä ei kuitenkaan ota vielä kantaa. ”En ole vielä tavannut keskusliikkeiden edustajia. Olisiko kuusi kauppaketjua parempi, en tiedä. Aina pitää olla tervettä kilpailua, ja kyllä tässä kaikki tarvitsevat toisiaan.”

Kotimaisuus on kiistaton myyntivaltti, mutta teollisuuden raaka-aineen käytössä painavat myös hinta ja saatavuus, hän sanoo.

Teollisuus myös työllistää: yksi uusi työpaikka synnyttää kolme muualle ruokaketjuun.

”Elintarviketeollisuus kattaa hienosti koko Suomen, saa raaka-aineita läheltä ja pitää maata asuttuna. Mutta pitää varmistaa, että logistiikka toimii ja koulutusta on tarjolla ympäri Suomen.”

Myös työvoiman saatavuudesta alalle kymmenen vuoden päähän pitäisi huolehtia jo nyt.

Työmarkkinasyksystä povataan kuumaa, ja ETL on neuvotteluissa kahden tulen välissä: iso teollisuus haluaa työrauhaa eikä katso palkkoja sentin päälle, kun taas esimerkiksi pienille leipomoille kustannuskuri on tärkeää.

Käkelä ei ota suoraan kantaa palkankorotuksiin, mutta kannattaa keskitettyjä ja selkeitä pelisääntöjä, joissa on myös tilaa paikalliseen sopimiseen ja joustoihin.

Hänen mukaansa ETL:llä on työntekijäpuolen kanssa selkeä yhteinen näkemys siitä, että menestyvät yritykset pystyvät työllistämään ja luovat jatkuvuutta.

”Nythän on vientimalli, mutta katsoisin korotusprosenttien ohella kokonaisuutta ja työmarkkinan toimivuutta. On tärkeää, että malli palvelee yrityksiä, mutta on reilu myös työntekijöille.”

Mikko Käkelä

  • Syntynyt heinäkuussa 1970 Tampereella, asuu Kirkko­nummella.
  • Restonomin, liiketalouden ja johtamisen opintoja Suomessa ja ulkomailla
  • Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja 1.6. alkaen.
  • Kansainvälisen ruokapalveluyritys Compass Groupin Suomen toimitusjohtaja 2009–2021 ja Tanskan 2015–2017, pohjois­maisen kuntokeskusketju Sats Suomen toimitusjohtaja 2005–2009, 1990-luvun lopulta vuoteen 2005 McDonald´s Suomen liiketoiminnan konsultti.
  • Vaimo ja 15-vuotias poika.
  • On ”monilajitalentti”: harrastaa kuntoilua, juoksemista omaksi ilokseen ja perheen kanssa talvisin hiihtoa ja laskettelua ja kesäisin golfia.
  • Mökkeilee Rukalla Kuusamossa.
Lue lisää

"Vaikuttaa pirstaloituneelta", ETL:n uusi toimitusjohtaja suomii Suomen ruokavientiä, mutta näkee yhden valtin

Elintarviketeollisuus torjuu terveysveron – "Ei ole takeita, että muuttaisi juuri niiden kuluttajien käyttäytymistä, jotka aiheuttavat terveydenhuollolle eniten kustannuksia"

Elintarvikevienti kasvoi alkuvuonna eniten Kiinaan ja Venäjälle

Ruokaketjun haasteet on selätettävä