Ihmiset & kulttuuri

Eläinsuojeluilmoitukset lisääntyivät viidenneksen korona-aikana – nämä ovat valitusten yleisimmät aiheet

Koronan aiheuttamaa yksinäisyyttä täytettiin lemmikeillä. Nyt monella eläimellä on ankara totuttelu uuteen normaaliin, kun kotiväki on päivät poissa.
Kari Salonen
Koira kaipaa isäntäänsä ja erityisen paljon, jos se on tottunut yhdessäoloon.

Lemmikkien kysyntä räjähti korona-aikana. Monen elämä jämähti kotiin, ja arkeen tahdottiin lohtua.

Asiantuntijat povaavat ongelmia nyt, kun olot ovat normalisoitumassa. Lemmikit eivät ole tottuneet viettämään aikaa kotona yksin ja vailla virikkeitä.

”Ihmisen jatkuvaan läsnäoloon tottuneet eläimet saattavat kärsiä eroahdistuksesta. Koira voi tuhota kotia ja tehdä tarpeitaan sisälle. Jos tätä ei olla valmiita työstämään, lemmikkejä saatetaan alkaa tarjota eläinsuojeluyhdistyksille tai pahimmassa tapauksessa jopa hylätä”, pelkää Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesyn tiedottaja Erja Veivo.

Parin vuoden lemmikkibuumi näkyy tilastoissa.

Suomen Kennelliittoon rekisteröitiin viime vuonna yli kahdeksan prosenttia enemmän koiria kuin vuonna 2019. Tämän vuoden tammi–elokuussa nousua oli 12,7 prosenttia viime vuoden samaan aikaan verrattuna. Lisäksi maahan tuodaan vuosittain tuhansia katukoiria kymmenien rescue-yhdistysten kautta, mutta niistä on vaikea saada lukuja.

Myös eläinklinikoilla on käynyt vilske. Klinikanjohtaja, eläinlääkäri Juulia Martimo Evidensiasta sanoo, että koirien ja kissojen ensirokotukset ovat lisääntyneet voimakkaasti.

Hesyn kautta puolestaan lemmikkien uudeksi isäntäperheeksi haki viime vuonna sähköisellä hakemuksella 2 760 halukasta. Tänä vuonna hakemuksia oli tullut syyskuun puoliväliin mennessä noin 1 900.

”Osa viime vuoden hakemuksista oli selvästi kiireessä tehtyjä, eikä eläimellä ollut niin suurta väliä – kaikki olisivat kelvanneet, olipa sitten kyseessä kissa, koira tai lintu. Aina kun rajoituksia purettiin, myös hakemusten määrä putosi heti”, kuvaa Veivo pääkaupunkiseudun tilannetta.

Viitteitä on siitä, että heräteostokset kenneleistä ovat jo kaatumassa eläinsuojelun syliin. SEY Suomen eläinsuojelu ry:n mukaan eläinsuojeluilmoitusten määrä lisääntyi viime vuonna noin 20 prosenttia.

”Osa on varmasti hankkinut lemmikin hätäisesti, ja niistä nyt pyritään eroon kevyin perustein”, arvioi SEY:n toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Hän kertoo koiranmyynti-ilmoituksesta, joka pisti hiljan silmään. Siinä rotukoiraa kaupattiin halvalla asunnonvaihdon vuoksi.

Yli yhdeksän kymmenestä SEY:lle tulleista eläinsuojeluilmoituksista välitetään eteenpäin. Kanteluiden kärkipäässä ovat paljon haukkuvat tai muuten aggressiiviset koirat. Ilmoituksia tulee myös huonon hoidon, koirien vähäisten kontaktien tai ulkoilun puuttumisen vuoksi.

”Mehän emme voi tietää, onko meille tehty ilmoitus aiheellinen. Jos eläinsuojelulakia selvästi rikotaan, laitamme tapaukset viranomaiselle. Lievemmät tapaukset, kuten ilmoitukset koiran haukkumisesta, välitetään yhdistysten eläinsuojeluneuvojille”, sanoo Lindqvist.

Yhä enemmän kannellaan eläimiin kohdistuvasta suorasta väkivallasta, esimerkiksi läpsimisestä, reuhtomisesta, riuhtomisesta ja karjumisesta.

”Tässä näkyy ehkä lisääntynyt päihteiden käyttö korona-aikana. Aikaa vietetään enemmän kotona, ja ongelmat kasautuvat sinne. Ihmisillä on nyt myös ollut aiempaa enemmän aikaa tarkkailla toisiaan”, sanoo Lindqvist.

Lemmikit joutuvat kestämään omistajansa päihdeongelmat, häädöt ja vankilareissut mutta myös sairastumiset.

Useissa tapauksissa ongelmat ovat kuitenkin paljon pienempiä ja lemmikin hoito vain yksinkertaisesti odotettua hankalampaa etenkin nyt, kun omistaja on paljon poissa.

”Kissat voivat pissailla sisälle ja koirat rähjätä muille koirilla ja ihmisille tai haukkua yksin kotona. Naapurit antavat kerrostaloissa helposti palautetta, ja isännöinti saattaa ottaa yhteyttä”, Erja Veivo luettelee.

Monelle lemmikin hankkijalle tulee yllätyksenä, kuinka kallista eläimen pitäminen on. Kissan- ja koiranomistajan on varauduttava yli 1 000 euron vuosikuluihin. Fretin, hamsterin, kanin ja kesyrotan pitäminenkin maksaa helposti noin 500 euroa vuodessa.

Viimeinen tikki voi olla eläimellä todettu vakava sairaus.

Eläinlääkäri Juulia Martimo toteaa, että lemmikin vakavan sairauden tai onnettomuuden hoitaminen voi maksaa useita tuhansia euroja. Hinta on monen asian summa: kuinka laajaa hoito on ja tarvitaanko teho- ja sairaalahoitoa sekä voidaanko lemmikkiä hoitaa kotona.

Kallis operaatio tai hoito voi ylittää perheen maksu- tai sietokyvyn.

Monet ongelmat lemmikkien pidossa voisi ehkäistä etukäteen. Martimo näkee työssä usein tapauksia, joissa koirien rotuominaisuudet ja omistajan elämäntapa eivät kohtaa.

”Jos itse viihtyy sohvalla mieluummin kuin lenkillä, ei kannata ottaa liikuntaa ja koulutusta vaativaa rotua.”

Eläintä hankittaessa on lisäksi muistettava, että kuolemattomia emme ole itsekään. Eläimestä luopuminen on aina tuskaisaa, mutta sama on toisin päin. Koira elää 10–15 ja kissa 15 vuotta, mutta monet linnut paljon pidempään ja esimerkiksi kilpikonna jopa 70 vuotta.

Silläkin voi tulla ikävä omistajaansa.

Lue lisää:

Video: Hylätyt kissanpennut pelastettiin juuri ennen pakkasia – hallitsemattomasti lisääntyvät kissat ovat Suomessa paheneva ongelma, joka saa vapaaehtoiset uurastamaan pitkää päivää

Varsojen kilpailuoikeudet ja suhtautuminen eläinsuojeluun jakavat Hippoksen hallitusehdokkaita

Kesäkissat eivät enää ongelma, vaan villiintyneet laumat – tulevatko seuraavaksi huoleksi koronakissat?

Lue lisää

Kissakriisiä käsitellään eduskunnassa — kansalaisaloite haluaa tehdä kissojen rekisteröinnistä velvollisuuden

Puuttuminen suojelukoirien väkivaltaiseen kohteluun palkittiin – SEY odottaa koirajärjestöjen kitkevän rankaisumenetelmät

Omistajien etätöistä työpaikoille siirtyminen on lemmikille uuden oppimista

Hylätyn kissan tarina sai surullisen lopun – "Matka yhden mökkikauden kesystä lemmikistä liki kaikki yhdeksän elämää käyttäneeksi rääpäleeksi oli varmasti tuskainen"