LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Ihmiset & kulttuuri

Nuoret helsinkiläismiehet ryntäsivät maalle korona-aikana – liki 40 prosenttia lisäsi maaseudulla vietettyä aikaa, MT:n kysely kertoo

Suomalaisista joka neljäs on lisännyt maaseutuaikaa.
Kari Salonen
Ilari Airikkala muutti perheensä kanssa Nurmijärven maaseudulle jo vuosia sitten, tytär Venla osallistuu ahkerasti ruuanlaittoon.

Suomalaista yli neljännes on lisännyt maaseudulla viettämäänsä aikaa koronakaudella.

Maaseudun Tulevaisuuden elokuussa teettämässä kyselyssä tiedusteltiin suomalaisilta, ovatko he viimeisen vuoden aikana viettäneet maaseudulla aiempaa enemmän aikaa. Vastaukset koskivat aikaa elokuusta vuonna 2020 elokuuhun vuonna 2021.

Vastaajista 27 prosenttia vastasi kyllä ja 70 prosenttia ei. Ei osaa sanoa -vastauksia on 3 prosenttia.

Miehet oleskelevat naisia innokkaammin maaseudulla. Miehistä 29 prosenttia ja naisista 24 prosenttia on lisännyt maaseutuaikaa.

Maaseudulla aikaa ovat viettäneet erityisesti helsinkiläiset nuoret miehet. Helsinkiläisistä noin kolmannes ja 18–30 -vuotiaista miehistä 38 prosenttia kertoi olevansa tai käyvänsä maaseudulla aiempaa enemmän. Samanikäisten naisten vastaava osuus on kasvanut 20 prosenttia.

Vähiten maalla oleskelua lisäsivät 30–50 -vuotiaat naiset, heistäkin sitä teki lähes joka viides.

Maaseutumaisissa kunnissa asuvista 44 prosenttia kertoo viettäneensä maaseudulla aiempaa pitempään, pääkaupunkiseudulla asuvista 28 prosenttia, taajaan asuttujen kuntien asukkaista joka kolmas ja kaupunkimaisten kuntien asukkaista runsas viidennes.

Suomen eri suuralueiden kesken maaseutuaika lisääntyi melko tasaisesti, eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Ammattiryhmistä eniten maalla vietettyä aikaa lisäsivät alemmat toimihenkilöt, 31 prosenttia. Kotiäidit ja -isät (15 prosenttia) sekä opiskelijat (18 prosenttia) pysyivät laajimmin entisissä tottumuksissaan.

Puolueiden kannattajista eniten maaseutuaikaa lisäsivät keskustan (36 prosenttia) ja perussuomalaisten (32 prosenttia) kannattajat, vähiten vasemmistoliiton äänestäjät (16 prosenttia).

Kyselyn toteutti Kantar TNS Agri Oy verkkokyselynä. Virheprosentti koko otoksessa on plus-miinus kolme prosenttiyksikköä, kun kyse on kaikista noin 1 100 vastaajasta. Sitä pienemmän vastaajajoukon virheprosentti on suurempi eli tulokset ovat suuntaa-antavia.

Kausittainen eri paikoissa asuminen Suomen sisällä koskee arviolta 2,4 miljoonaa asukasta, valtioneuvoston tutkimustoiminnan Policy Brief 7/2020 kertoo. Sen ovat tehneet Janne Huovari, Hilkka Vihinen, Ossi Kotavaara ja Valtteri Härmälä.

Tutkimuksen mukaan kuva Suomen aluekehityksestä muuttuu, kun ihmisten monipaikkaisuus huomioidaan, eli maaseudulla asutaan, työskennellään ja harrastetaan enemmän kuin pelkästään asuinpaikkakuntia koskevat tutkimukset kertovat.

Monipaikkaisuudella tarkoitetaan ihmisten elämän koostumista useasta eri paikasta, esimerkiksi vapaa-ajan asuntoina tai kakkosasuntoina, harrastuksissa tai opiskeluna tai uusperheiden useampana kotina.

Luonnonvarakeskuksen mu­kaan valtion tulisi ottaa monipaikkaisuus huomioon esimerkiksi liikenteessä, kaavoituksessa ja asumisen rahoituksessa.

Pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat kärsineet tänä vuonna elokuuhun mennessä usean tuhannen hengen muuttotappioita, Helsinki ja Espoo ovat miinuksella toista vuotta peräkkäin (MT 24.9.).

Suurimmat voittajat sisäisessä muuttoliikkeessä ovat olleet Tampere ja Kuopio. Suhteellisesti eniten on muutettu Uudenmaan kehyskuntiin, kärjessä Tuusula ja Järvenpää.

Maakuntakeskuksista Oulu, Seinäjoki, Jyväskylä ja Hämeenlinna ovat plussalla.

Lue lisää

Maallemuutto muutti perheen ruokavalionkin – "aloin nähdä eläimet syötävinä"

SDP ja keskusta: Hallitus on toimintakykyinen – "On sopinut kaikki ne asiat, mistä sen on täytynytkin sopia"

Valokuitu on tärkeä mutta sekään ei korvaa kaikkia palveluja – "jos lapsiperheille välttämättömät peruspalvelut karkaavat, potentiaali paluumuuttoon kuihtuu olemattomiin"

Maaseutu mukaan hyvinvointialueiden valmisteluun