Ihmiset & kulttuuri

Tangokuningatar ampui ensimmäisen hirvensä 15-vuotiaana: "Metsästys on hieno harrastus"

Ihmiset & kulttuuri 06.04.2018 Ummeljoki

19-vuotiaan Aino Niemen passipaikaksi vaihtuivat viime kesän jälkeen tanssilavat, mutta metsästys on mielessä.


"Luonnon olisi hyvä olla nuorille osa normaalia elämää, kuten vaikkapa elokuvissa käyminen. Nykyään tuntuu, että metsä on liian monille nuorille vieras paikka, jota vältetään", metsästävä tangokuningatar Aino Niemi sanoo.
Aino Niemi on toiminut useana kesänä isosena Suomen Metsästäjäliiton Metso-leirillä Jaalassa ja hänet on palkittu Kymen metsästäjäpiirin eränuorenakin.
Aino Niemi on toiminut useana kesänä isosena Suomen Metsästäjäliiton Metso-leirillä Jaalassa ja hänet on palkittu Kymen metsästäjäpiirin eränuorenakin.

Se, että tämän vuoden tangokuningatar on Aino Niemi, on useimmille musiikkia seuraaville tuttu juttu. Yllättävämpi tieto voi olla se, että kuningattaren kädessä pysyy mikrofonin lisäksi myös kivääri.

"Ammuin hirven heti, kun liityin seuraan, 15-vuotiaana", hän kertoo MT:n haastattelussa.

Pääroolia hirven nylkemisessä hän ei vielä ole ottanut, mutta on ollut mukana "kaikissa avustavissa tehtävissä".

Metsälle meno onkin tärkein asia, joka on viime kesän jälkeen pitänyt jättää sivuun. Heinäkuun puoliväliin asti tuore ylioppilas näet eleli normaalia nuoren naisen elämää, harrasti ja pyrki Kuopioon lukemaan lääketiedettä. Tuli varasija, mutta elämä ei pysähtynyt siihen, sillä meneillään oli toinenkin koe: tangolaulukilpailujen karsinnat.

Heinäkuussa Seinäjoella kävikin niin, että 18-vuotias Niemi sai valkolakin jälkeen päähänsä tangokruunun. Sitä ennen hän oli voittanut tangojuniori-kilpailun ja laulanut perhejuhlissa.

Voitto toi tullessaan täyden kalenterin ja viikonloput, ja tangovuoden menetyksiksi voineekin laskea sen, ettei aikaa ole ollut metsästykseen ja kirkkovenesoutuun.

"Kun syksyllä oli keikkavauhti kovimmillaan ja iskä läks mettälle viikonloppuisin, oli aika haikea mieli, kun se jäi itseltä väliin. Mutta varmaan ensi syksynä taas pääsen", Niemi miettii. Hän on käynyt kerran katsomassa metsästysporukkaansa majalla, mutta ei lähtenyt passipaikalle.

"Ennen osallistuin aina syksyisin viikonloppujahteihin. Hirvi- ja peurajahti ovat olleet mun ykkösjuttu", Niemi sanoo tietäen, että osa vieroksuu harrastusta.

"Eläimen tappaminen on luonnollinen osa metsästysharrastusta ja se tehdään aina yhdellä harkitulla ja tappavalla laukauksella. Niin kuin ihmisen, myös metsän eläimen elämänkaareen kuuluu luonnollisena osana kuoleminen. Metsästyksellä on suuri merkitys kannanhoidossa, mutta olisi tärkeä tiedostaa, että tappaminen on vain pieni osa koko harrastusta."

Metsästystä on myös riistanhoito, seuratoiminta, riistalaskennat ja ampumaharjoittelu, hän huomauttaa.

Niemi on ampunut yhden hirven, vasan, juuri seuraan liityttyään 15-vuotiaana.

Peuroja ei ole kaatunut, sorsia ja jäniksiä on kyllä tullut.

"Lempiriistaruokani on ehdottomasti hirvipaisti, makua tuomaan pekonia ja olutta. Olen tehnyt usein itse, mutta iskän tekemä paisti on parasta", Niemi sanoo.

Niemen metsästysseura on Siikaniemen Nalli Jaalassa päin, koska siellä ovat perheen metsät ja mökkikin. Monien muiden seurojen tapaan tämäkin on ukkoontunut, mutta Niemen jälkeen mukaan on tullut muitakin nuoria, myös tyttöjä.

Niemi on toiminut useana kesänä isosena Suomen Metsästäjäliiton Metso-leirillä Jaalassa ja hänet on palkittu Kymen metsästäjäpiirin eränuorenakin.

"Kun menin itse leireille, minulla ei ollut mitään hajua metsästämisestä tai edes aseen pitämisestä, kun sain laseraseen ensimmäisen kerran. Mutta siitä se sitten lähti."

"Metsästys on hieno perinteinen harrastus, jossa pääsee osaksi suomalaista kallista perintöä, metsää. Metso-leireiltä saa kavereita ja hyviä perustaitoja niin metsästyksen kuin kalastuksen, marjastuksen ja ylipäänsä luonnossa liikkumisen osalta. Luonnon olisi hyvä olla nuorille osa normaalia elämää, kuten vaikkapa elokuvissa käyminen. Nykyään tuntuu, että metsä on liian monille nuorille vieras paikka, jota vältetään", Niemi sanoo.

Susia ei kotikulmilla ole häiriöksi asti.

"Olen sitä mieltä, että sudet ovat osa Suomen luontoa ja lajistoa. Myös niiden kanta täytyy pitää sellaisena, ettei susista tule haittaa ihmisille, etteivät ne tule asutuksen lähelle tai ettei metsästyskoiria napattaisi enempää."

Niemi asuu vanhempiensa kanssa Inkeroisissa, joka on nykyisin Kouvolaa. Niemen mukana kulkee tangomarkkinoiden orkesterikisan voittanut turkulainen Kaiho, mutta Niemi ajelee keikkapaikoille itse sponsoriautollaan.

"Vaikka Inksa on taajama, isovanhempani olivat maanviljelijöitä, minussa elää maaseudun kaipuu."

Lue myös:

Aiotko tangolaulajaksi? Aino Niemi kertoo, kuinka pärjäät kisassa, kuinka hänestä tuli kuningatar ja kuinka kruunulle kävi

Aiheeseen liittyvät artikkelit