Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Kantri

Video: Kauramaitoa käyttävä ja burleskia harrastava MTK-pomo haluaa kääntää järjestön suunnan: ”Lihan pitäisi olla luksustuote, josta ostaja maksaisi raaka-aineen lisäksi myös ympäristövaikutuksista"

MTK:lla on paljon valtaa, ja Aleksis Kyrön mielestä sen pitäisi näkyä ruokakeskustelussa. Myös järjestön sisälle hän haluaisi vähemmän byrokratiaa ja enemmän panostusta paikalliseen kivaan.
Jarkko Sirkiä
”On kulttuuri ja agrokulttuuri, olen molempia", sanoo sukutilaansa Orimattilassa hoitava Aleksis Kyrö.

Aleksis ”Aatu” Kyrö ei ole mies vaatimattomimmasta päästä. Hänet on vasta valittu MTK:n Uudenmaan liiton puheenjohtajaksi, mutta jo hän on etsimässä koko järjestölle uutta suuntaa.

”Haluan kääntää tämän laivan”, hän sanoo reippaasti, mutta samalla hyvin harkitusti oman kotinsa tupakeittiössä, kunnon koronavälin eli kolmen metrin päässä.

Espressokone pöräyttää sumpit, seinillä on kuvia puolialastomista taiteilijoista, joihin Kyrö itsekin lukeutuu. Korona-aika on keskeyttänyt soitto, teatteri- ja burleskikeikkailun, mutta onneksi agronomilla on leipätyö ja maatila. Aktiivinen ihminen ei ehkä muuten pysyisi housuissaan.

Mutta hypätäänpä ensin etujärjestömaailmaan. Kyrö pahoittelee, ettei kahviin ole lorauttaa tavallista vaan kauramaitoa. Valinta on hänen ja puolisonsa yhteinen, mutta jonkun mielestä ehkä erikoinen, sillä Kyrön jatkama sukutila tuotti vielä kolme vuotta sitten 18 lypsävän voimin lehmänmaitoa.

Nyt pihapiirin punamultaiset rakennukset kätkevät sisäänsä hevosia ja heinää. Kolmestakymmenestä hevosesta kymmenen on omia ja loput hoidossa, ja niitä kaitsee ja kasvattaa kouluratsuiksi sisar Siiri Kyrö.

”Hän myös kisaa itse. En tunne kilpailupuolta kovin hyvin, mutta hän on hyvä siinä.”

Isoisällä oli työhevosia, mutta tilalle miniäksi tullut Kyröjen äiti Sirkku aloitti kouluratsujen jalostuksen. Aleksis viljelee heinää omilla pelloilla ja pellonvaihtona naapurien viljapelloilla.

”Hevosheinä on oma taiteenlajinsa, ja kuljettelen sitä, kun en istu toimistossa.”

Toimisto tarkoittaa maatalouslaskentaa tekevää Envitecpolis Oy:tä, jonne Kyrö puhui itsensä töihin valmistuttuaan joulun 2020 alla agronomiksi parinkymmenen vuoden puurtamisen jälkeen.

Jarkko Sirkiä
Kyrön jatkama sukutila tuotti vielä kolme vuotta sitten lehmänmaitoa, mutta nyt heinää ja koulutusta hevosille.

Kyrö haluaa uudistaa MTK:ta, koska maailma ­muuttuu.

”Uusimaa on hyvin erikoinen MTK-liitto. Me olemme eniten tekemisissä kuluttajien kanssa ja joudumme reagoimaan toiveisiin ihan eri lailla kuin muualla Suomessa. Uudellamaalla asuu 1,2 miljoonaa ihmistä eli 20 prosenttia Suomen kuluttajista.”

Tuore esimerkki on keskustelu lihansyönnistä, johon joutuu tai pääsee osallistumaan etulinjassa.

”Tarkoitukseni on kääntää iso laiva kurssistaan. Tämä on valtava tankkeri, mutta sanon rehellisesti, että jos Suomessa on ollut 1990-lopulla 100 000 päätoimista viljelijää, nyt 50 000 ja 15 vuoden kuluttua 25 000, olemme nyt jo myöhässä.”

Myöhässä mistä?

”MTK:lla on valtavasti valtaa ja vaikutuspotentiaalia, mutta miten ja mihin sitä valtaa käytetään?” Kyrö vastaa ja tarkoittaa perusteltua keskustelua. Hän muistuttaa, että kaikkeen – myös lihansyöntiin – löytyy todisteita puolesta ja vastaan.

Kyrön mielestä eläintuotannosta ei pidä luopua nimenomaan Suomessa, missä lehmät jalostavat nurmea ihmisille sopivaksi ja vettä riittää. Meiltä pitäisi oikeastaan viedä naudanruhoja tankkereilla Afrikkaan ja muualle, missä podetaan vesipulaa.

”Lihan pitäisi olla luksustuote, josta ostaja maksaisi paitsi raaka-ainesta myös ympäristövaikutuksista, ja tuottaja saisi oikean hinnan. Ruoka on yksinkertaisesti liian halpaa eikä viljelijä saa oikeaa korvausta. Tilanne on sama kaikkialla Euroopassa, ei missään olla onnellisina heinäkorsi suussa.”

Jarkko Sirkiä
Poseeraus on Aleksis Kyrölle tuttua ja heinäbisnes oma vaativa taiteenlajinsa.

Euroopassa on 450 miljoonaa ihmistä, 10 miljoonaa viljelijää ja ostajina sata tukkuria. Harvat portaat vetävät välistä ja maataloustukiakin häviää muille kuin viljelijöille, Kyrö sanoo. Sen kertomiseen tarvitaan etujärjestöä.

Kyrö ei ole ihan varma siitä, mitä 650 euron jäsenmaksulla pitäisi ja voi saada, mutta ainakin enemmän avoimuutta ja viestintää.

MTK:n palkattu henkilökunta voisi hoitaa byrokratiaan liittyvät asiat ja johtokunnat keskittyä päätöksentekoon, kuten liittotasolla. Paikallisyhdistys saisi tarpeensa mukaan rahaa, jolla se voi järjestää paikallista kivaa.

”Minä esimerkiksi haluaisin järjestää nykyaikaisia tupailtoja paikallisessa ravitsemusliikkeessä ilman pönötystä, ja samalla voitaisiin pitää mallastuotteiden maistelutilaisuus. En ole kauluspaitainen kokoustekniikan ystävä.”

Jarkko Sirkiä
Monipuoliselta mieheltä sujuu myös soittaminen, instrumentteina saksofoni ja klarinetti. Seinälle on kerätty burleski-taiteilijoiden fanikuvia.

Tässä vaiheessa järjestöpoliittista keskustelua pöydälle kiipeä Tussu. Se kiehnää ja ottaa kontaktia selvästi vapaammin kuin Hiiri, joka näyttää pitävän pikemminkin seinänvierustoista. Kumpikin on kissa.

Kyrö jatkaa vielä vähän.

”Viljelijät kokevat, ettei heitä palvella MTK:ssa suoraan, vaan on kovasti pidetty kiinni paikallis-, liitto- ja valtakunnantasosta. Mutta viljelijät eivät enää soita piirimiehelle, vaan luulen, että puheenjohtaja Juha Marttilan puhelin soi aika paljon.”

Jos alatasoja karsitaan, hiipuvatko yhdistykset ja pian koko MTK?

”Se on mulla vielä ratkaisematta. Mutta viljelijäthän sen pitävät pystyssä.”

Kyrön mielestä järjestöuudistus on hyvä asia. Erityisen hyvää on, että jäsenmaksut vastaavat jäsen- eivätkä hehtaarimääriä ja ettei niiden keruu ole suoraan paikallis­yhdistyksen kontolla.

”Orimattilan paikallisyhdistys olisi ollut kolmen vuoden kuluttua konkurssissa ja ilmoitin ajavani yhdistyksen alas, elleivät asiat muutu. MTK:n ongelma on, että se haluaa edustaa kaikkia peltohehtaareita, mutta kaikki peltohehtaarit eivät ole sen jäseniä.”

Jarkko Sirkiä
Valta on sidoksissa oman kehon omistamiseen. "Päätät itse, mitä näytät, yleensä enemmän kuin kaupan kassalla."

Kyröllä ei ole puoluepoliittista taustaa, MTK:ssakin toimi viimeksi isoisä.

”Pyrin pysymään pois puoluepolitiikasta ja MTK:ssakin olen nuubi eli aloittelija, koska en ole kirmannut 16-vuotiaana MTK:n nuorisoleirille.”

Isä Kyösti Kyrö maksoi jäsenmaksunsa ja oli ­kantava voima paikallisessa nuorisoseurassa, mutta isoisä Erkki Kyrö hoiti myös monia luottamustoimia. Aleksis pääsi vuonna 2011 Orimattilan yhdistyksen johtokuntaan, 2019 puheenjohtajaksi ja 2020 Uudenmaan puheenjohtajaksi.

Kylätoiminta on hänellekin läheistä. Kyrö on paikallisen musiikkifestivaali Takinkääntöviikon taiteellinen vastaava, ja sehän sopii miehelle, joka on myös saksofonia ja klarinettia soittava muusikko. Lajit ovat kansanmusiikki ja ska-reggae.

”Sain valtavan esiintymistarpeeni tukahdutettua bändeissä”, Kyrö kertoo nuoruudestaan.

Mutta ­MTK:n mies on myös näyttelijä ja burleski-taiteilija. Jälkimmäinen on harvinaisempi taiteenlaji, varsinkin miehelle. Hän innostui burleskista puolisonsa kanssa nähtyään Bettie Blackheart -taiteilijan esityksiä, ja puoliso ehti tehdä burleskia seitsemän vuotta ennen kuin Aleksis Kyrö nousi itse lavalle. Se tapahtui vuonna 2017 nimellä Dick Tator.

Jarkko Sirkiä
Burleskiin kuuluu yleensä riisuminen, ja rajat esiintyjä asettaa itse.

Burleskiviihde voi vaihdella sirkuksesta drag-esityksiin, ja siihen kuuluvat musiikki, tarinallisuus, huumori ja usein myös kiusoitteleva vaatteiden riisuminen eli striptease. Alun pitäen Amerikassa osavaltiot määräsivät, paljonko paljasta pintaa sai näkyä, ja edelleenkään burleskissa ei useinkaan riisuta alasti asti.

”Mielenkiintoisempaa on se, mitä et näe kuin se mitä näkyy. Burleskissa vihjaillaan ja se aiheuttaa värinää joko aivoissa tai jossakin muualla.”

Amerikkalaiset pitävät burleskia poliittisena, ­mutta kysymys on myös valta-asetelmista.

”Valta on sidoksissa oman kehosi omistamiseen, mutta siellä ei viuhahdellakaan kesäteatterissa niin kuin meillä. Päätät itse, mitä näytät, yleensä enemmän kuin kaupan kassalla.”

Kyröllä on enemmän viihteelliset tavoitteet, mutta tärkeää myös kaikkien ihon- ja sateenkaaren värien tasa-arvo.

”Tiedostan hyvin oman asemani valkoisena ja keski-ikäisenä cis-miehenä, enkä joudu esimerkiksi rakenteellisen sorron kohteeksi. Huumorin kanssa pitää aina muistaa lyödä ylöspäin ja olla varovainen siinä, kuka joutuu naurunalaiseksi.”

Kyrön uusin esitys on nimeltään No farms, no food, jonka lähtökohtana on samanniminen yhdysvaltalainen liike.

”Esitys kuvaa kaupunkiväestön ja maataloustuottajien välistä symbioottista suhdetta. Siinä leikataan heinää viikatteella ja siihen eri­tyisesti kuuluu vaatteiden pois ottaminen.”

Kyrö ei erottele tai koe ristiriitaa tai uskottavuusongelmaa rooliensa välillä.

”On kulttuuri ja agrokulttuuri, olen molempia. Kun meillä oli lehmiä, ei ollut mitenkään tavatonta, että juoksin lypsämisen jälkeen suihkuun ja heitin flamingo-puvun päälle. Se on vähän sama kuin että iltamiin tuodaan takakontissa viinaa”, Kyrö vertaa.

”Ja minusta maatalous ilakoi koko ajan, mutta herrannuhde tai taikausko vakavoittaa suhtautumista, koska kyse ei ole vain minun ruuastani, vaan monen muunkin. Burleski on tuonut minulle ihmisiä me kaikki ollaan -näkemystä ja tietoisuutta asemastani. Olen hyvä ihmisten kanssa.”

Juttua muutettu 22.4.2021 sitaatin osalta: "Uudellamaalla asuu 2,2 miljoonaa ihmistä eli 20 prosenttia Suomen kuluttajista", muutettu luvuksi 1,2 miljoonaa, sillä Suomen väkiluku on 5,5 miljoonaa.

Aleksis ”Aatu” Kyrö

  • Syntynyt 27.2.1979 Orimattilassa.
  • Koulutukseltaan agronomi.
  • Kotitilalla sukupolvenvaihdos vuonna 2009.
  • Perheeseen kuuluu koti­talousopettajana toimiva puoliso Kaisa Kyrö.
  • Soittanut 2000-luvulla ska-musiikin Capital Beat -yhtyeessä sekä Luxury Toys -bändissä, lisäksi soittaa klarinettia lahtelaisessa tanssiteatteri Huumassa.
  • Näytellyt Mallusjoen nuorten näyttämöllä, Kellari- ja Ylioppilasteatterissa, Lahden kaupunginteatte­rissa, Q-teatterissa.
  • Lempibiisi on Tallarin Maatalouskoneiden vapaapäivä.
  • Esiintyy, tuottaa ja juontaa Orimattilan lähikuntiin burleski-esiintymisiä vaimonsa kanssa.
  • Burleski- eli boylesque-esiintyjä nimellä Dick Tator, kuuluu myös duona boylesquetaiteilija Handsom Starkin kanssa nimellä Duo Erektus.

Lue lisää

Burleskitaiteilija nauttii esiintymisestä - muttei koskaan täysin alasti

Kiitos, maakuntien väki!

Kesko MTK:n liitoille: Sopii kokeilla rahan keräämistä itse, jos se on "naurettavan helppoa"

MTK:n valtuuskunta päätti äänestyksen jälkeen jäsenmaksuperusteiden muutoksesta