
"Piirustukset pöydällä ja kilpailutus meneillään" – torniolaisten veljesten kiikarissa on sopuhintainen robottinavetta
Maatalousyhtymävetoinen maitotila keskittyy maitokilojen sekä karjan hyvinvoinnin lisäksi lompakkoystävällisiin ratkaisuihin.
Pirttimaan veljekset, Pauli (vas) ja Iivari ovat tehneet tulevaisuutta ajatellen selkeät toimintasuunnitelmat. Maidontuotannossa on uskallettava elää ylihuomista pidemmälle, joten pihaton myötä toiminta muutetaan osakeyhtiöksi. Kuva: Anne AnttilaKolmeakymmentä käyvät torniolaiset maidontuottajat Pauli ja Iivari Pirttimaa kertovat haaveilleensa vuosia uudesta pihatosta.
"Piirustukset ovat pöydällä ja kilpailutus meneillään. Rakennusprojekti käynnistyy vuoden 2022 keväällä", veljekset kertovat.
Moderni kahden robotin lypsypihatto rakennetaan parin kilometrin päähän nykyisestä. Tilakeskuksen siirtäminen nykyistä väljempään paikkaan ei rajoita mahdollisia laajennuksia myöhemmin.
Maatalousyhtymässä on tekemisen meininki.
"Olemme kiertäneet navetoita ja tutustuneet ratkaisumalleihin. Hyvän suunnittelun pohjana on huolellisuus ja ennen kaikkea mahdollisimman huokea hintalappu. Tulevan työpaikan tulee olla toimiva, työtä helpottava sekä eläinystävällinen", veljekset linjaavat.
Suunnitelmissa on 6-rivinen ja 180 makuupaikan lypsypihatto. Investoinnin myötä myös tilan toimintamalli muuttuu.
Vanha navetta muutetaan nuorkarjalle ja lihakarja laitetaan pois. Ehkä muutama astutussonni kuitenkin jätetään, veljekset arvelevat.
Pirttimaan tilalla aiotaan keskittyä maidontuotantoon. Suunnitelmissa on lopettaa lihakarjan pito ja jättää tilalle vain muutama astutussonni. Kuva: Anne AnttilaTorniolaiset Pauli ja Iivari Pirttimaa ottivat kotitilan nimiinsä vuoden 2020 elokuussa ja maidontuotantoa lähdettiin kehittämään maatalousyhtymänä. Tilalla kasvatetaan toistaiseksi myös lihakarjaa.
Sukupolvenvaihdos oli veljeksille vain ajan kysymys, joten siirtyminen "apupojista" vastuun kantajiksi sujui mallikkaasti.
"Hyvin on mennyt, vaikka paperihommien määrä yllätti. Onneksi vanhemmat opastavat ja antavat tarvittaessa hyvää taustatukea myös tilan muissa töissä", veljekset miettivät.
Pirttimaat sanovat lähteneensä tilanpitoon suotuisista lähtökohdista.
"Eläinaines on hyvä. Lisäksi tilan parsinavetta on peruskorjattu ja laajennettu runsaat kymmenen vuotta sitten. Tässä yhteydessä lisättiin parsipaikkoja, jolloin lehmämäärä nousi nykyiseen viiteenkymmeneen. Myös peltohehtaareita on lisätty ja kasvukuntoa on kehitetty. Tästä on ollut hyvä jatkaa."
Vanhaan rehulatoon rakennettiin vuonna 2011 tilat sonneille.
Pirttimaat rakentavat tulevaisuuttaan maidontuottajina levollisin mielin.
"Mitään ei tehdä hetken mielijohteesta ja kannattavuuslaskelmissa on otettu huomioon mahdolliset notkahdukset. Pihatossa moni asia muuttuu ja muutoksiin halutaan varautua huolellisesti.
Pohjoisuus vaikuttaa kasvilajien valintaan. Timoteillä mennään ja tänä keväänä kylvämme pienelle alalle apilaa, Iivari Pirttimaa sanoo. Kuva: Anne AnttilaRobottipihatto tulee veljesten mukaan olemaan kohtuullisen automatisoitu.
"Mitään nippeliviidakkoa emme halua, mutta lypsyn ohella myös ruokintaan ja lannanpoistoon haetaan helpotusta. Mattoruokkijan lisäksi hankintalistalla ovat vasikoiden juottoautomaatit."
Erillisruokinnasta siirrytään apeseokseen.
"Laadukas säilörehu on menestyksen avain. Toistaiseksi rehu on paaleissa, mutta jatkossa se tehdään joko aumaan tai siiloihin. Ruokintamallin muutoksen suhteen on tehty tarkat laskelmat. Apevaunun niputettiin heti syrjään, sillä laatua saa halvemmallakin.
Ruokinnan onnistumiseksi veljekset laittavat panoksia peltoviljelyyn.
"Emme harrasta kikkailuja emmekä kokeiluja, mutta peltojen kunnostuksesta emme tingi. Timoteillä mennään ja tänä keväänä kylvämme pienelle alalle apilaa. Tärkeintä on, että lopputulos lypsättää ja näkyy tankissa."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

