Koneviesti: Aurausviittojen asennukset hoitaa nykyisin lähes aina ammattilainen – mutta ei hänkään pärjää ilman apua

Aurausviitan pystytys Risa Stickset -pystytyskoneella vie keskimäärin vain kymmenen sekuntia. Kuva: Visa Vilkuna

Aurausviittojen asennus on kiristyneiden lupasäännösten ja suomalaisen byrokratian myötä siirtynyt lähes kokonaan ammattilaisten tehtäväksi. Vain maanteillä työtä tekevillä urakoitsijoilla on viittojen pystykseen tarvittavat pätevyyskortit.

Näin urakoitsijoille on avautunut uusi ansaintamahdollisuus, mutta samalla urakoitsijoiden on investoiva viittojen pystytyskalustoon vastatakseen toimeksiantajien kasvaviin tehovaatimuksiin.

Viime syksyksi kuusamolaiset Hannu ja Esa Karjalainen hankkivat avukseen pystytyshommiin toiseksi koneeksi täysautomaattisen, norjalaisen Risa Stickset 500 -pystytyskoneen, jota tuo maahan Iisalmella toimiva Konevel Oy.

”Meillä on yhä käytössä pystytyskone, jossa viittojen pystyttäjä istuu traktorin takana olevan koneen päällä. Automaattikoneen hankintaa puolsi vähäisemmän työvoiman tarpeen lisäksi myös huomattavasti parantunut työturvallisuus”, Hannu Karjalainen summaa.

Täysautomaattinen viittojen pystytyskone voidaan asentaa joko kuorma-auton tai traktorin keulaan. Traktorista aurausviitan paikan tarkka määrittäminen on helpompaa kuin kuorma-auton ohjaamosta, mutta sopivalla peilivarustuksella kuorma-autollakin saavutetaan riittävä tarkkuus. Myös perään asennus kuorma-autossa on mahdollista. Tällöin kuljettaja operoi laitetta sivupeilin välityksellä.

Koneen patentoidut käpälät kykenevät ottamaan sekä puisia että muovisia viittoja poikkeuksetta yhden kerrallaan. Koneeseen ei tarvitse tehdä säätöjä, kun viitat vaihtuvat toisiin. Karjalaisen mukaan kepin ottavien kahden pienen hydraulimoottorilla pyörivän kumirullan toiminta on yllättävän tarkkaa. Helposti täytettävään säiliöön menee tavallisia 16 milliä paksuja viittoja noin 350 kappaletta.

Säiliössä voi olla useammanlaisia viittoja samalla kertaa. Koneen rungossa on hydraulinen iskuvasara, joka tekee 35 senttiä syvän reiän maahan. Iskuvasaran kallistusta ja kepin kulmaa maahan nähden voidaan helposti säätää, mikä on tarpeellinen ominaisuus erilaisilla teillä työskenneltäessä. Mikäli maa on päässyt routaantumaan liikaa, kangen tilalle on mahdollista asentaa hydraulimoottorilla toimiva pora.

Kun reikä on valmis, tartuntakäpälillä varustettu nivelvarsi sujauttaa viitan reikään. Sekä reiän tekoa että viitan asettamista ohjaa vankkatekoinen maatuki. Kun viitta on paikoillaan, tuen yhteydessä oleva puristin painaa maan tiiviiksi viitan laidalta.

”Maatuki on eräänlainen suojasuppilo, ja se on erittäin tärkeä osa sujuvaa viitoitusta. Maan pintaan painettava suppilo suojaa tehtyä reikää, jottei sinne pääse tipahtamaan maa-ainesta reiän reunoilta ennen kuin viitta on asetettu paikoilleen”, kertoo Hannu Karjalainen tyytyväisenä.

Pystytettävien viittojen halkaisija voi olla 10–50 millimetriä ja pituus 1,5–4 metriä. Valmistaja lupaa koneen tehoksi sata viittaa tunnissa pystytyksessä ja reilusti tuplatehon viittoja pois otettaessa.

”Kerrankin koneen esitteessä oleva teho oli alakanttiin ilmoitettu. Me olemme päässeet 12 tunnin työvuorossa noin 1 300 kepin pystytysvauhtiin. Hyvissä oloissa tunnissa pistää 120 ja joskus jopa 130 viittaa pystyy”, Karjalainen sanoo.

Siirtymät ovat ajankäytössä leijonanosassa. Pysäyttämisen jälkeen reiän teko, kepin asennus ja tiivistys vievät noin kymmenen sekuntia. Eli 1 300 kepin pystytyksessä siirtymiseen meni keskimäärin 23 sekuntia keppiä kohti.

Koneviesti tutustui myös puoliautomaattisen aurausviittojen pystytyskoneeseen Kannonkoskella. Molemmat jutut pääset lukemaan Koneviestin nettisivuilta.