Aikaiseen talveen tyytyväisen Mika Lahtisen tyylinäyte natoteemaan maalatulla potkukelkalla. Kuva: Johannes Tervo
Potkukelkka sähköistyy − perinteisen version suosio laskenut takavuosista
Noin neljännes Lahtisen potkukelkkatehtaan tuotteista päätyy vientiin.
Mika Lahtinen esittelee Skick-sähköpotkukelkkaa, joiden loppukokoonpanosta ESLAn potkukelkkatehdas vastaa. Kuva: Johannes TervoTalvi ja potkukelkat ovat olleet perussuomalainen yhdistelmä vuosikymmeniä. Tämän vuoden aikainen lumentulo on nostaa kelkkavalmistajan kasvoille hymyn.
”Aikainen lumentulo vaikuttaa suuresti, se avittaa myös joulukauppaa. On selvää, että jos maa on paljas, ei kelkoille ole kysyntää”, iloitsee E.S. Lahtinen Oy:n toimitusjohtaja Mika Lahtinen.
Seinäjoen Kouran kylässä valmistuu tänä vuonna reilut 7000 potkukelkkaa. Määrä on pienempi kuin kahtena aiempana vuonna, viime vuonna kelkkoja valmistui 14 000 kappaletta.
”Esimerkiksi korkojen nousu on näkynyt kysynnässä, ihmiset ovat olleet varovaisempia rahan käytössään. Tässäkin mielessä aikainen lumen tulo oli tärkeää.”
Nykyiset määrät ovat kuitenkin kaukana alan hurjista vuosista, 1980-luvulla potkukelkkoja syntyi vuositasolla jopa 80 000 kappaletta.
Ulkomaankauppa käynnistyi vuonna 1997 Ruotsista, nykyään kelkkoja lähtee Etelä-Pohjanmaalta Suomen markkinoiden lisäksi noin kymmeneen eri maahan.
”Eniten kelkkoja menee Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Sielläkin kuluttajien rahat ovat olleet tiukemmassa, mikä on näkynyt kysynnässä. Kaikkiaan ulkomaankauppa muodostaa noin neljäsosan neljän miljoonan euron liikevaihdostamme.”
Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttama tilanne on myös näkynyt jonkin verran yrityksen toiminnassa.
”Päätimme lopettaa Venäjän kaupan sodan ajaksi. Meillä oli aiemmin Pietarissa aktiivinen myyjä, eli kaupan loppuminen on harmillinen asia.”
Mika Lahtinen ja Veli-Matti Eskeli esittelevät potkukelkan puuosia, jotka ovat suomalaista koivua. Kuva: Johannes TervoE.S. Lahtisen potkukelkat syntyvät pitkälti suomalaisesta materiaalista.
”Kelkoissa käytetään kotimaista koivua. Tehtaallamme se sahataan syykuvion suuntaisesti, milloin puu ei pääse vääntymään eikä katkea helposti.”
”Jalaksen jousiteräs tulee suomalaiselta yritykseltä, sen alkuperämaa on tosin Ruotsi.
Potkukelkat valmistuvat pitkälti käsityönä.
”Jokainen kelkka kootaan omana yksilönään, ensin puuosat, kolminkertainen maalaus ja lopuksi kelkkaan kiinnitetään metalliosat ja jalakset.
Jarmo Seppälä maalaa potkukelkkoja pinkiksi, mikä on yksi suosikkiväreistä. Kuva: Johannes TervoVärien osalta ovat suosioon palanneet perinteiset värit, listan kärjessä on lakattu puunvärinen kelkka sekä punainen ja sininen.
”Silti esimerkiksi pinkki ja lime ovat edelleen suosittuja, kuten myös musta. Yksi uusimmista värimalleista on Suomen Nato-jäsenyyden kunniaksi tekemämme maastokuvioinen kelkka.”
Lahtinen muistuttaa potkukelkan olevan ympäristöystävällinen kulkuväline.
”Se ei saastuta, ja sillä pääsee liikkumaan kätevästi. Liukujalaksen ansiosta potkuttelu onnistuu myös märemmällä lumella.”
Hän toivoo kuntien ja kaupunkien väylien hiekoittajilta hieman enemmän ymmärrystä potkukelkkailijoita kohtaan, vaikka myös kiitokseen on aihetta.
”Monilla paikkakunnilla jätetään potkukelkoille sopiville kulkuväylille osa alueesta hiekoittamatta, mikä on hyvä asia.”
”Kun menossa on pitkä pakkasjakso hiekoittavat jotkut silti varalta mahdollista suojakeliä ajatellen. Osa taas seuraa tilannetta kelin mukaan, mikä on tietenkin potkukelkkailijoita ajatellen paras vaihtoehto.”
38 henkeä työllistävän yritykseen valikoiman täydentävät potkupyörät, rollaattorit, potkulaudat sekä potkukelkan malliset keinutuolit. Kesäisin työsarkaan kuuluvat myös alumiiniprofiilien alihankintatyöt.
Potkukelkkatehtaalla valmistuu myös alumiinilapioiden varsia, joita Mikko Lehtinen saahaa määrämittaan. Kuva: Johannes TervoE.S. Lahtisen perusti nykyisen toimitusjohtajan isoisoisä Erkki Samuli Lahtinen vuonna 1928. ”Samppana” tunnettu visionääri käynnisti toiminnan kuitenkin hyvin erilaisella menopelillä.
”Hän aloitti vuonna 1928 Indian-moottoripyörien edustajana. ”Samppa” puuhasteli kuitenkin koko ajan myös kaikenlaista muuta, sitä kautta syntyi idea potkukelkoista.”
”Kun kelkka oli valmis potkutteli Erkin vaimo sillä usein kylällä, mikä oli näkyvää mainosta. Kelkat kävivätkin pian paremmin kaupaksi kuin moottoripyörät.”
Samppa Lahtinen käynnisti potkukelkkojen sarjavalmistuksen vuonna 1933. Hän rakensi itse kaikki valmistuksessa tarvittavat koneet.
Myyntivastaava Sari Hirvelä ottaa kelkoista kuvia some-levitykseen. Kuva: Johannes TervoKelkkoja valmistettiin liukuhihnatyönä 1960-luvulle, milloin siirryttiin yksilölliseen kokoamiseen.
Tuotekehitys on edelleen tärkeä osa E.S. Lahtisen toimintaa. Yksi uutuus on alumiinirunkoinen potkukelkka.
”Tulossa on sähkötoiminen potkupyörä, se on tarkoitus saada markkinoille ensi vuonna. Teemme myös asiakkaallemme sähkökäyttöistä potkukelkkaa, kelkassa on sähkön avulla toimiva vetopyörä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
