Maailman suurin potkukelkkojen valmistaja toivoo lunta ja hiekoittamattomia reittejä: ”Tärkeimmät vientimaat ovat Kanada, Ruotsi ja Norja"

Saara Tynjä maalaa potkukelkkojen istuinosia. 

Mika Lahtinen seuraa tiiviisti sääennusteita. Toiveissa on lunta ja pakkasta ennen joulua. 

Seinäjoen Kouran kylässä toimii maailman suurin potkukelkkojen valmistaja, E. S. Lahtinen Oy. Vuodessa kelkkoja valmistuu noin 10 000. Määrä on ollut paljon suurempikin, 1980-­luvulla menopelejä valmistui jopa 80 000 vuodessa.

Kaikkiaan potkukelkkoja on lähtenyt tehtaalta vuosien saatossa lähes 1,5 miljoonaa.

Kelkkateollisuuden suurin huoli nykyisin ovat vaihtelevat sääolot. Toimitusjohtaja Mika Lahtisen mukaan katse seuraa näinä päivinä tiiviisti sääennusteita ja taivasta.

”Lumisadetta toivotaan koko maahan. Meille on erittäin tärkeää, että ennen joulua saadaan kunnon talvikeli, se on avain kelkkojen myyntiin.”

Lahtinen muistuttaa kuitenkin, ettei liikakaan lumi ole hyvästä. Sen yritys koki muutamia vuosia sitten.

Silloin Etelä-Suomessakin tuskailtiin liiallisen lumen kanssa. Se hyydytti kelkkojen kysyntää lähes yhtä paljon kuin lumettomuus, Lahtinen sanoo.

E. S. Lahtisen taival on pitkä. Yritys perustettiin jo vuonna 1928. Tuolloin nykyisen toimitusjohtajan isoisoisä Erkki Samuli Lahtinen allekirjoitti sopimuksen Indian-moottoripyörien edustuksesta.

Uutta yritystä käynnistellyt Lahtinen oli erittäin kätevä käsistään ja nikkaroi perheelle potkukelkkoja.

Ennen Mika Lahtista toimitusjohtajana työskennelleen ja nykyisen talousjohtajan Raimo Lahtisen mukaan kelkat kävivät pian paremmin kaupaksi kuin moottoripyörät.

”Erkin vaimo potkutteli kelkalla usein Kouran kylällä. Liikkuva mainos poiki pian tilauksia, ja kelkkatuotanto polkaistiin käyntiin vuonna 1933. Kaikki kelkkojen sarjavalmistuksessa tarvittavat koneet rakennettiin itse”, Raimo Lahtinen kertoo.

Pohjalaisyritys valmisti kelk­koja liukuhihnatyönä 1960-­luvulle, jolloin siirryttiin yksilölliseen kokoamiseen.

Raimo Lahtisen mukaan yksi työntekijä kokoaa yhden kelkan. Aikaa kuluu muutama minuutti.

Sitä ennen materiaali käy kuitenkin läpi pitkän prosessin, sillä esimerkiksi puuosissa käytettävä kotimainen koivu vaatii pitkän kuivamisajan.

Kelkat kootaan tilausten mukaan materiaalin ollessa valmiina varastossa. Päivässä pystytään tarvittaessa valmistamaan noin 300 kelkkaa.

Talousjohtaja painottaa tarkan ja laadukkaan työn merkitystä.

Kelkoissa käytettävä kotimainen koivu sahataan syykuvion suuntaisesti. Silloin puu ei pääse vääntymään eikä katkea helposti. Sama korkea vaatimustaso koskee myös kelkan muita osia.

Vuonna 1983 Esla-tavaramerkin käyttöönottanut yritys valmistaa potkukelkkojen ohella myös potkupyöriä, -lautoja sekä rollaattoreita. Erittäin merkityksellinen innovaatio koettiin vuonna 1980, kun yrityksen insinöörit keksivät laittaa pyörät kelkan jalasten alle.

”Kelkasta saatiin silloin ympärivuotinen kulkuväline. Sen jälkeen alkoi muiden pyörällisten liikkumavälineiden kehittely. Tärkeä hetki oli myös liuku­jalasten käyttöönotto vuona 1982”, Mika Lahtinen kertoo.

E. S. Lahtisen tuotteita viedään noin viiteentoista eri maahan. Halutuin tuote on luonnollisesti potkukelkka.

”Tärkeimmät vientimaat ovat Kanada, Ruotsi ja Norja. Oma mielenkiintoinen kohdemaa on Hollanti, jonne menee potkulautoja”, toimitusjohtaja Lahtinen listaa.

Kouran kylän tehtaalla on myös varauduttu siihen, että kelkkakauppa hiljenee heikon lumi- ja jäätilanteen vuoksi.

”Aloitimme vuonna 1991 alumiiniprofiilien alihankintatyöt. Tänä päivänä valmistamme erilaisia teräsohutmetalli- sekä alumiiniosia yli sadalle asiakkaalle. Alihankinta muodostaa jo puolet liikevaihdosta”, Raimo Lahtinen laskee.

E. S. Lahtisen tehtaalla pysytään ajan hermolla. Suomen 100-vuotisjuhlaa varten yritys valmisti sadan kappaleen numeroidun erän potkukelkan juhlamallia. Myös uusia ideoita muhii varastossa.

”Eräs sellainen on sähkö­avusteisen potkupyörän kehittäminen. Emme halua tuotteesta kuitenkaan täysin sähkökäyttöistä, sillä pyrimme kannustamaan käyttäjiä omatoimiseen liikkumiseen.”

”Uusi potkupyörä on nyt kehittely- ja testausvaiheessa. Ennen kuin se esitellään, kaiken täytyy olla valmista”, Mika Lahtinen sanoo.

Raimo Lahtinen esittää lisäksi talven vähitellen käynnistyessä monilta potkukelkkailijoita tuleen toiveen.

”Olisi hienoa, jos kevyenliikenteen väylän reunaan jätettäisiin hiekoittamaton kaistale kelkkailijoille. Tällainen toimintatapa on ymmärtääkseni käytössä ainakin muutamissa kunnissa.”