Kaasuautoista 40 prosenttia käyttää biokaasua

Hanna Tähjä on tyytyväinen bensaa edullisempaan kaasuun. Hän tankkasi Ruotsista hankittua Bifuel-Volvoaan keskiviikkona Hyvinkään asemalla. 15 kilon säiliöllä ajokilometrejä kertyy 250. Kuva: Kimmo Haimi

Maakaasun bensalitraa vastaava hinta on 80 senttiä ja biokaasun 93 senttiä. Kuva: Kimmo Haimi

Liikennekaasusta yli 40 prosenttia on biokaasua ja loput maakaasua. Bio-osuus on ilahduttavan suuri, vaikka biokaasu on maakaasua kalliimpaa, liiketoiminnan kehityspäällikkö Jussi Vainikka Gasumilta kertoo.

Biokaasun etu on päästöttömyys. Maakaasun hiilipäästöt ovat viidenneksen bensiiniä pienemmät.

Kaasukäyttöisiä ajoneuvoja Suomessa on noin 2 200 Gasumin selvitysten mukaan.

Kaasuautoilu on melko vähäistä, mutta kasvu näyttäisi jatkuvan yli kymmenen prosentin vauhtia edelleen, Vainikka ennustaa.

Kaasuautoja on käytetty tähän mennessä lähinnä maakaasuputkien läheisyydessä, mutta asemia rakennetaan koko ajan putkiverkon ulkopuolelle. Niissä käytetään joko biokaasua tai nesteytettyä maakaasua (LNG), joista ensimmäisiä rakennetaan ensi syksynä.

Helsingin Vuosaaressa avataan raskaalle liikenteelle tankkauspaikka elokuussa ja Turkuun on tulossa syyskuussa LNG-asema kaikille ajoneuvoille.

Suomessa on nyt 24 kaasutankkausasemaa. Gasum suunnittelee lähivuosina 16 uuden aseman avaamista sekä asemaverkostonsa kasvattamista 35 asemalla kymmenessä vuodessa. Sen lisäksi useat muut yhtiöt rakentavat asemia. Uusia kaasuautokaupunkeja ovat Turku, Pori, Hämeenlinna, Vaasa, Pietarsaari, Oulu ja Kitee.

Gasum osti kevään aikana Biotehtaan ja Biovakan, jotka ovat molemmat biokaasun tuottajia. Biovakka tuottaa kaasua Turussa ja Vehmaalla, Biotehdas Honkajoella, Huittisissa, Kuopiossa, Oulussa ja tänä vuonna myös Riihimäellä.

Vainikan mukaan ostot laajentavat Gasumin mahdollisuuksia liikennekaasun myyntiin ympäri Suomea, vaikka tehtaat eivät sijaitse kovin keskeisillä paikoilla maantieliikennettä ajatellen.

Kaasu voidaan kuitenkin paineistaa tehtaalla pullokontteihin, jotka siirretään tankkausasemille.

Vaasassa toimivan jätteenkäsittely-yhtiö Stormossenin toimitusjohtaja Leif Åkers kertoo, että kaupunkiin rakennetaan syksyn aikana biokaasun jakeluasema ja suunnitteilla on kaksi muutakin asemaa.

Stormossenin tuottamalle biokaasulle on tiedossa varmaa käyttöä, sillä Vaasa on jo tilannut 12 kaasubussia paikallisliikenteeseen. Myös moni yksityinen on jo ostanut kaasuauton tai on ostoaikeissa.

Åkers arvioi, että liikennekaasun tuotannon ja jakelun kannattavuus on aluksi plus miinus nolla, mutta voi nousta jatkossa kannattavaksi.

Stormossenin uusi kaasunjalostuslaitos maksoi 3,3 miljoonaa euroa ja yhtiö sai sille 27 prosentin investointiavustuksen työ- ja elinkeinoministeriöltä.

Kaasua kuluu nykyisin paljon tuotantoprosessissa, mutta jatkossa siihen käytetään yhtiön tuottamaa kaukolämpöä, jolloin kaasu jää tuottavampaan liikennekäyttöön.

Yhtiön budjetti pysyy tasapainossa jätteiden käsittelymaksujen avulla. Jos liikennekaasun myynti alkaa tuottaa, käsittelymaksuja voidaan alentaa tai ainakin pitää entisellään, vaikka kustannukset nousevat, Åkers kaavailee.

Kaasuautot ovat bensiiniautoja kalliimpia, mutta ei kovin paljon. Halvin uusi kaasuauto lienee yksilitrainen Seat Mii, runsaat 14 000 euroa.

Esimerkiksi Skoda Octavian kaasuversio maksaa runsaat 25 000 euroa.

Kaasuautoissa on myös bensiinitankki, joten niiden toimintasäde on usein pelkää bensiiniautoa pitempi.

Bensiiniauton voi muuttaa myös kaasuautoksi korjaussarjalla. Käytettyjä kaasuautoja on paljon Ruotsissa, jossa kaasuautoilu on paljon Suomea yleisempää.