
Aurausurakoitsijoiden taksojen korotukset kulkevat pahasti jälkijunassa – ”Polttoaineen hinnan ja muiden kustannusten vaihtelun takia tarkastukset pitäisi tehdä kolmen kuukauden välein”
Teiden talvihoidon taksojen indeksikorotukset vastaavat melko hyvin kustannusten nousua, mutta urakoitsijan kannalta ne tulevat piinallisen myöhään.
Toistaiseksi hiekotus ollut ainoa teiden talvihoitoon liittyvä tehtävä, kertoi urakoitsija Heikki Nissinen marraskuun lopulla. Kuva: Ilpo PaananenTuusniemeläisen traktoriurakoitsijan Heikki Nissisen, 26, koneurakoinnin liikevaihdosta kolmannes tulee teiden ja pihojen talvihoidosta. Kuluvan vuoden kustannusten nousussa polttoaineen kallistuminen on ollut pääosassa.
”Taksoissa on yleensä indeksikorotukset, mutta minullakin ne astuvat voimaan vasta 2023 vuoden alusta. Eli kun polttoaineen hinnat nousivat jo keväällä 2022, niin korotuksia on saanut melkein vuoden odottaa”, nuori urakoitsija harmittelee.
Nissisellä on kokemusta kunnan kanssa tehdyn neljävuotisen teiden ja pihojen talvihoitosopimuksen indeksikorotuksista.
”Korotus kyllä vastaa kustannusten nousua, mutta viivettä uuden hinnan voimaan astumiseen on aivan liikaa.”
Aurauksia Nissinen hoitaa kahdella traktorilla ja yhden palkatun kausityöntekijän voimin. Alkavan talven työtilanne näyttää lähtökohtaisesti lupaavalta, sillä Nissinen teki syksyllä uuden sopimuksen Destian kanssa.
”Mutta aikamoista vääntöä oli päästä hinnan osalta sopimukseen.”
Nissisellä on myös vakituisia yksityisteiden ja -pihojen asiakkaita ja näidenkin auraustaksoja on pakko korottaa. ”Ei yrittäjänä voi talkoilla aurata.”
Alkaneen talven säät tulevat vasta lopullisesti ratkaisemaan, onko talvikausi urakoitsijalle taloudellisesti hyvä. Lumitöiden aloitus on venynyt edellisvuotta myöhempään. Marraskuun alku oli lauha ja kylmenemisen jälkeen sää on ollut vähäsateinen.
”Tuloja lumitöiden urakoinnista ei vielä ole ollut. Luminen talvi olisi kannattavin. Semmoinen erittäin lauha talvi, jolloin sateet tulee vetenä, on huonoin vaihtoehto”, Nissinen tuumaa.
Nissisen tuoreimmat konehankinnat ovat syksyllä hankittu karhottaja ja 2021 ostettu uusi traktori. Lumitöihin hänen ei ole lähivuosina tarvinnut investoida jo olemassa olevan aurauskaluston ansiosta. Käytössä on kaksi auralla ja lumilingolla varustettua traktoria sekä etukuormain.
Urakoinnin kustannusten rajun nousun seurauksena tienhoidon indeksikorotukset kaksinkertaistuivat edellisestä vuositarkastuksesta, kertoo maanteiden hoidon projektipäällikkö Jari Mikkonen Keski-Suomen ely-keskuksen itäisen hankinta-alueen Kuopion yksiköstä.
”Alueurakoinnin sopimukset tehdään yleensä viideksi vuodeksi ja Väylävirasto kilpailuttaa maanteiden hoitourakat.”
Kaluston vaatimustaso on määritelty kilpailutusasiakirjoissa ja sisältyy sopimukseen. Ideksikorotusten tuplaantuminen helpottaa alueurakoitsijoiden tilannetta, mutta ei korvaa jo aiemmin syntyneiden menojen nousua. Urakointisopimusten purkaminen kesken sopimuskauden ei ole yleistä.
”Yleensä käytetään sakotusmenettelyä, jos urakoitsija laiminlyö tehtävänsä”, Mikkonen kertoo.
Yrittäjä Jani Pehkonen juukalaisesta Koneurakointi Pehkonen Oy:stä kertoo, että nykyisessä epävarmassa kustannustilanteessa indeksitarkastusten vuosiväli on auttamattomasti liian pitkä.
”Polttoaineen hinnan ja muiden kustannusten vaihtelun takia tarkastukset pitäisi tehdä kolmen kuukauden välein”, Pehkonen sanoo.
Yrityksen päätulo tulee haketuksista ja metsähakkeen toimituksista. Yrityksellä oli sopimus Valtatie 6:n talvikunnossapidosta Savon Kuljetuksen kanssa Juuka–Kontiolahti osuudella.
”Meillä olisi ollut optio jatkaa sopimusta, mutta hintaneuvotteluissa ei päästy yhteisymmärrykseen.”
Urakointisopimus meni uuteen kilpailutukseen ja kilometrikorvauksien sijasta tarjoukset pyydettiin kokonaisurakointina.
”Emme viitsineet enää edes jättää tarjousta eikä harmita yhtään, sillä meillä riittää kiirettä hakkeen parissa”, Pehkonen toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





