Yleinen paheksunta ei riitä − yli kolmannes kuolonkolareista ajetaan päihtyneenä
Onnettomuuksia voisi ehkäistä valvonnalla, ajokielloilla ja rattijuoppojen autoihin määrättävillä alkolukoilla.
Poliisin liikennevalvonnan lisääminen ehkäisee ennakolta rattijuoppojen lähtemistä liikenteeseen. Kuva: Jaana KankaanpääYli kolmannes kuolonkolareista ajetaan päihtyneenä. Onnettomuuksia voisi ehkäistä liikenteen valvontaa lisäämällä sekä rattijuoppojen ajokielloilla ja alkolukoilla.
”Vaikka rattijuopumusten kitkemiselle on vankka tuki ja päihtyneenä ajamista paheksutaan Suomessa voimakkaasti, se ei näy riittävän vahvasti käytännön toimissa”, toteaa liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.
Rätyn mukaan ajo-oikeuksiin pitäisi puuttua voimakkaammin ja esimerkiksi ajokieltoja tulisi pidentää. Lisäksi alkolukon määrääminen toistuvasti rattijuopumuksesta kiinni jääneille ehkäisisi onnettomuuksia tehokkaasti.
Keinovalikoimaan kuuluu liikennevalvonnan tehostaminen. Se ennaltaehkäisee päihtyneenä ajoa.
Ajoneuvokannan uudistaminen lisää sekin liikenneturvallisuutta. Uusien autojen turvatekniikka on parempaa kuin vanhoissa.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan myös ilmiön juurisyyhyn, eli kuljettajien päihdeongelmiin, pitäisi puuttua nykyistä tehokkaammin.
”Onnettomuustutkinta osoittaa, että päihtyneet kuljettajat aiheuttavat suuren osan vakavista onnettomuuksista. Onnettomuuksien vähentämiseksi kuljettajien päihdeongelmiin tulee puuttua nykyistä järeämmin”, vahvistaa liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.
Päihderiippuvuus pitäisi tunnistaa nykyistä paremmin terveydenhuollossa. Sitä pitäisi käsitellä ajoterveyttä heikentävänä sairautena.
Ajoterveysvalvontaa tehostamaan tarvitaan lääkärien ja poliisin yhteistyön syventämistä.
Tieliikenteessä tapahtui 271 päihtyneen moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamaa onnettomuutta Vuosina 2018–2022. Niissä menehtyi 308 henkeä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
