Käytössä olleiden mittauspisteiden määrä vaihtelee eri viikkoina ja vuosina. Kuva: Timo Filpus
”Näinä aikoina hurjastelu ei kannata” ‒ Saksassa puitu ensi kertaa autobahnien vapaiden nopeuksien rajoittamista, näkyykö kallis polttoaine Suomessa ajonopeuksissa?
Suomen maanteillä aletaan olla koronaa edeltävän vuoden 2019 liikennemäärissä. Tammi-huhtikuussa liikenne pääväylillä kasvoi eniten Varsinais-Suomessa ja putosi eniten Kainuussa.
Kuva: Kari SalonenSuomen maanteillä aletaan olla koronaa edeltävän vuoden 2019 liikennemäärissä, kertoo Fintrafficin vaikuttavuusjohtaja Mikko Saariaho.
Osalla alueista pandemiaa edeltävä taso on jo ylitetty.
”Liikenne kasvukeskuksissa ja niiden ympärillä on palautunut nopeammin kuin kauempana kasvukeskuksista”, Saariaho kertoo.
Tammi-huhtikuussa liikennemäärä kasvoi 3,3 prosenttia viime vuoden tammi-huhtikuuhun verrattuna pääväylillä eli teillä 1-99.
Kovinta kasvu oli Varsinais-Suomessa, 7,1 prosenttia, Lapissa, 6,4 prosenttia ja Uudellamaalla, 5,2 prosenttia.
Liikennemäärä laski eniten Kainuussa, 2,7 prosenttia, Keski-Pohjanmaalla, 2,6 prosenttia ja Pohjois-Savossa, 0,9 prosenttia.
Liikenteen automaattisilta mittausasemilta kerätyt tiedot ovat suuntaa-antavia, sillä lam-mittauspisteiden määrä vaihtelee.
Polttoaineen hinta oli maaliskuussa korkeimmillaan miesmuistiin.
Autoalan tiedotuskeskuksen Polttonesteiden kuluttajahinnat -tilasto kertoo kehityksen vuoden 2002 alusta.
Vuonna 2002 maaliskuussa diesel maksoi 0,77 euroa litralta, bensiini 95E10 1,04 euroa litralta ja 98E5 1,06 euroa litralta.
Tämän vuoden maaliskuussa diesel maksoi 2,33 euroa litralta, bensiini 95E10 2,23 euroa litralta ja bensiini 98E5 2,32 euroa litralta.
Huhtikuussa vastaavat hinnat olivat 2,22, 2,17 ja 2,26 euroa litralta.
Liikennemäärissä ja ajonopeuksissa polttoaineen korkea hinta ei näy, Saariaho kertoo.
”Nopeudet olleet alkuvuonna viime vuoden tasolla. Keliolosuhteet vaikuttavat nopeuksiin.”
Ajonopeus vaikuttaa merkittävästi polttoaineen kulutukseen. ”Näinä aikoina hurjastelu ei kannata.”
Saariaho kertoo, että Saksassa on herännyt ensi kertaa keskustelua autobahnien vapaiden nopeuksien rajoittamisesta ‒ yhtenä syynä on energian kulutus.
Liikennemääriä kasvattaa esimerkiksi pandemian aikana patoutunut tarve liikkua vapaa-ajalla. Lisäksi työmatkailu on Saariahon mukaan alkanut vilkastua. Työpaikat myös houkuttelevat työntekijöitä lähitöihin.
”Liikennemäärien kasvu voisi olla nopeampaa, jos polttoaine olisi halvempaa”, Saariaho huomauttaa.
Joukkoliikenne on elpynyt koronakuopasta hitaammin kuin autoilu.
”Pitää etsiä keinoja säilyttää joukkoliikenne hyvänä vaihtoehtona yksityisautoilulle isoissa kaupungeissa ja niiden välillä kulkiessa.”
Liikennemäärät
Huhtikuussa tie liikennemäärä oli 51 826 865 havaittua ajoneuvoa.
Vuoden 2021 huhtikuussa luku oli 49 839 494 ja 2020 36 961 837 ajoneuvoa. 2019 huhtikuussa ajoneuvoja havaittiin 47 786 561.
Viime vuonna liikenne pääteillä eli valtateillä ja kantateillä kasvoi 3,3 prosenttia vuodesta 2020.
Eniten liikenne pääteillä lisääntyi Lapissa, 8 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla, 5,8 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla, 4 prosenttia.
Vuonna 2020 eli ensimmäinä koronavuotena liikenne väheni pääteillä 9,5 prosenttia koko maassa vuodesta 2019.
Eniten se väheni Uudellamaalla, 11,3 prosenttia, Lapissa, 11 prosenttia ja Kaakkois-Suomessa, 10,3 prosenttia.
Lähde: Fintraffic
Lue lisää:
Moni luulee osaavansa liikennesäännöt − silti jopa ihan perusteissa on puutteita
”Tien päällyste on kuin vuotava katto” ‒ tieverkon korjausvelka nousi 1,5 miljardiin euroon
Edit. Otsikkoa muutettu 17.5.22 klo 8.27.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
