MINUN AUTONI Eliten kotiinpaluu
Yli neljäkymmentä vuotta sitten oli vuosi 1973. Olin silloin jo perheellinen mies ja juuri kotiutunut armeijasta. Samaan aikaan juuri leskeksi jäänyt isäni osti uuden auton.
Jo kauan itäautoilla ajaneelle miehelle ei valinta ollut vaikea. Se oli Elite 1300M, siihen aikaan kansankielellä Mosse. Se oli erittäin suosittu auto, varsinkin maaseudulla, missä asumme.
Se oli edullinen ostaa, helppo huoltaa ja erittäin varma auto kesät ja talvet. Sillä isäni ajeli vähäiset ajonsa. Kerkisipä hän ajelemaan uuden ystävänsäkin kanssa muutaman vuoden, kunnes tuli vuosi 1979.
Isäni oli taas lähdössä jonnekin ja meni autoonsa. Ratin taakse hän menehtyi yllättäen eikä mitään ollut tehtävissä.
Elämä jatkui. Elite jäi minulle ja perheelleni ja ajelimme sillä muutaman kuukauden. Auto oli kuitenkin naisen käteen vähän hankala. Autossa kun oli rattivaihteet. Päätimme vaihtaa autoa ja näin kävikin oman pitäjän kauppamiehen kanssa. Elite jäi omaan pitäjään.
Kului aikaa 23 vuotta ja tuli vuosi 2002. Täytin silloin pyöreitä kymmeniä ja synttäriaamuna ilmestyi auto pihaan ja kärryillä oli Elite.
Tuulilasissa oli lappu: 50 v.
Vaimo ja pojat olivat ostaneet Eliten takaisin kauppiaalta, joka ei ollut ajanut autolla lainkaan, vaan säilyttänyt autoa tallissa kuivalla lattialla.
Hansikaslokerossa oli vieläkin rekisteriote, joka oli minun nimelläni ja tankkauskuitti: 10 litraa = 21 mk, 69 p.
Näin Elite oli tullut lähes neljännesvuosisadan kestäneeltä kyläreissulta takaisin kotiin. Auto oli hyvässä kunnossa, sillä on ajettu reilu 40 000 kilometriä.
Kone pyöri eikä ruostetta pahemmin ollut. Kiitos hyvän säilytyksen.
Öljyt, sytytystulpat, katkojan kärjet ja muutamia vesiletkuja vaihdettiin. Autossa oli alkuperäiset renkaat vielä viime vuoteen saakka. Niklattuja osia, oven ripoja, puskurit ja muutaman kiiltävän osan hankin Viipurista ja Virosta. Ammattimies teki alkuperäisen maalauksen ja auto oli valmis ajoon.
Auto museokatsastettiin ja nyt auto on ollut liikenteessä kesäisin pian kymmenen vuotta. Mittarissa on 49 000 kilometriä ja edessä kuka tietää miten paljon. Enää auto ei meiltä pois lähde.
Minulla on onni luovuttaa se jo neljännelle sukupolvelle perintönä samalla sukunimellä. Että sellainen oli Moskun auton kotiinpaluu. Tällä nimellä yksi pojanpoikani Eliteä nimittelee.
PENTTI VAINIONPÄÄ
Lehtimäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
