Uuden kaasuauton ostajan vaihtoehdot kapenevat: Suomeen voi tilata enää yhden merkin kolmea mallia

Kaasun tankkausverkosto on Etelä-Suomessa kohtalaisen tiheä, suuria katvealueita on lähinnä Pohjois-Suomessa. Useimmat kaasuautot kulkevat tarvittaessa myös bensiinillä tai dieselillä. Kuva: Kimmo Haimi

Uusien kaasuautojen saatavuus on heikentynyt jatkuvasti sitä mukaa, kun autovalmistajat ovat lopettaneeet niiden tuotannon ja maahantuojat maahantuonnin.

Suomeen on tuotu toistaiseksi vielä Volkswagen-konsernin kaasuautoja, mutta niidenkin tarjonta on supistunut.

”Valmistaja on ilmoittanut, että kaasuautojen kehitykseen ei enää satsata. Kun nykyisten mallisukupolvien valmistus loppuu, kaasuautojen valmistus loppuu myös”, sanoo muun muassa Volkswagenia, Audia ja Seatia maahantuovan K-Auton viestintäpäällikkö Riitta Karjalainen. K-Autolla on muutama kymmenen kaasuautoa varastossa. Uusia tehdastilauksia ei kuitenkaan enää oteta vastaan Suomessa, vaikka Volkswagen Golf -kaasumallin valmistus on toistaiseksi jatkunut.

Volkswagen-konserniin kuuluvan Škodan kaasuautoja voi vielä tilata, kertoo merkin maahantuojan Helkama-Auton viestintäpäällikkö Kari Aalo.

”Meillä on vielä hinnastossa kolme mallia: Octavia, Kamiq, ja Scala”, Aalo kertoo.

”Kyllä kysyntää on ollut edelleen. Kaasuauto on ollut erittäin taloudellinen vaihtoehto, jos on pystynyt hyödyntämään biokaasua.”

Suomen teillä ajaa hieman yli 17 000 kaasuajoneuvoa. Niiden ensirekisteröinnit kääntyivät laskuun vuonna 2020.

Vuonna 2019 rekisteriin tuotiin 2 250 uutta kaasuajoneuvoa, kun viime vuonna määrä oli enää 711. Valtaosa uusista kaasuajoneuvoista on henkilöautoja.

Kaasukäyttöisiä kuorma-autoja on vähemmän, mutta niiden ensirekisteröinnit eivät ole juuri vähentyneet. Viime vuonna kaasurekkoja otettiin käyttöön 94, vain kaksi edellisvuotta vähemmän. Kaasupakettiautojen ensirekisteröinnit ovat vähentyneet samaa tahtia henkilöautojen kanssa.

Muun muassa Valio on ottanut biokaasulla kulkevia kuorma-autoja käyttöön. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Käytettyjen kaasuajoneuvojen tuonti on hiipunut hitaammin kuin uusien myynti. Viime vuonna Suomeen tuotiin hieman alle 1 100 kaasuajoneuvoa. Muuntotukea bensa- tai dieselauton muuttamiseksi kaasukäyttöiseksi sai 161 autoa. Muuntotuen myöntäminen päättyi viime vuonna.

Kaasuautoilun kasvun hiipumisesta huolimatta liikennekaasun tankkausasemaverkosto on tihentynyt. Suurimmat aukot verkostossa on Pohjois-Suomessa.

Kaasuyhtiö Gasumilla kaasuajoneuvojen valmistuksen ja kysynnän uskotaan kasvavan raskaassa liikenteessä. Esimerkiksi Volvo on tuonut vastikään markkinoille suuritehoisen, tukkirekaksikin kelpaavan auton, kertoo Suomen liikenneliiketoiminnan maajohtaja Juho Kurra Gasumilta.

”Jo muutaman viime vuoden ajan uudet jakeluasemainvestoinnit ovat perustuneet raskaan liikenteen tarpeeseen. Samalla uudet asemat palvelevat olemassa olevaa henkilöautokantaa.”

Monet eri toimijat ovat perustaneet uusia biokaasun tankkausasmia. Kuvassa Lievestuoreen Lämpö Oy:n tankkauspiste 9-tien varrella Laukaan Lievestuoreella. Kuva: Petteri Kivimäki

Kurran mukaan kaasuhenkilöauton ostamista harkitsevan ei kannata olla huolissaan polttoaineen saatavuudesta. Raskaan liikenteen kasvu pitää huolen, että biokaasua ja jakeluasemia on tarjolla. Pienet jakelukuorma-autot käyttävät samanlaista liitintä tankkaukseen kuin henkilöautot.

”Jos tänään ostaa kaasuauton, sillä pystyy aivan huoletta ajamaan sen koko elinkaaren ajan. Tankkausverkosto on tulevaisuudessa vielä parempi kuin nyt.”

Suomessa liikennekaasusta lähes 100 prosenttia on biokaasua. Siitä huolimatta biokaasun osuus kaasun kokonaiskäytöstä on vain muutaman prosentin, sillä teollisuudessa ja voimalaitoksissa käytetään pääosin fossiilista maakaasua.

Kurran mukaan biokaasun kysyntä kasvaa teollisuudessakin, kun yritykset haluavat vähentää fossiilisia ilmastopäästöjään.