
Koneviesti: Näin käy traktoriyhdistelmälle, kun jarruttaa liukkaalla kelillä
Keliolosuhteet vaikuttavat traktorin jarrullisen perävaunuyhdistelmän jarrutuskäyttäytymiseen oleellisesti. Kuivalla kelillä hidastuvuudet ovat huippuluokkaa, mutta kelin muuttuessa liukkaaksi, on oltava tarkkana – jarrutusmatkat kasvavat.
Traktorin renkaat lukittuvat näin liukkaissa olosuhteissa aina. Jokaisen pyörän samanaikainen jarrutus on yhdistelmän vakaan käytöksen edellytys. Perävaunun jarrukäyttäytymiseen vaikuttaa myös useampi tekijä. Kuva: Jussi Knaapi
Jarrutusmatkan piteneminen näkyy nopeuden tuplaantuessa. Palakuvio (Nokia Hakkapeliitta TRI) ja ripakuviorenkaalla (Mitas SFT). Nopeudet (20 ja 35 km/h). Yhdistelmän paino noin 25 tn, kuormaa 14 tn (hiekkaa). Kitkakertoimet μ=0,3 ja μ=0,13. (Renkaat Nokia 650/65R42, 540/65R28 ja Mitas 650/75R38, 600/65R28, perävaunu Nokia Country King). Paineet tr etu 1,6/taka 1,8/vaunu 3,8 bar. Valtra T 214D + Junkkari J16JLC -telivaunu), PRT-Testirata 18.7.2016. Kuva: KoneviestiKoneviestin testissä käytössä oli edellisen testin tapaan PRT-testirata ja -kalusto, jotka on esitelty jarrutestiosio I:ssä (KV nro 13/2016). Silloin kerroimme, miten Nokian Hakkapeliitta TRI -palarengas ja standardi maatalousvyörengas suoriutuivat täyden kuorman (14 tn hiekkaa) jarrutustestistä. Ero talviolosuhteisiin suunnitellun TRI:n eduksi oli etenkin liukkaalla basalttialustalla dramaattinen. Kovan alustan testissä palarenkaan kuuluikin voittaa peltokäyttöön suunniteltu riparengas. Paremmin pitävällä kostealla betonialustalla erot pienenivät, mutta olivat edelleen samansuuntaiset ja selvät.
Tällä kertaa testit suoritettiin Valtra T214 Direct- ja Junkkari J16JL -yhdistelmällä. Traktorin jarruventtiili antoi ulos maksimissaan 137 bar paineen. Venttiilin ”ottavuus”, eli polkimen ja jarruventtiilin säätösuhde kahdesta vaihtoehdosta oli aggressiivisempi, eli 1:11.
Junkkarin kärryssä oli jarrut kaikissa navoissa. Hydraulis-mekaanisten rumpujarrujen ottavuutta voi säätää työsylinterin kiinnitystä jarruvarressa muuttaen. Vaihtoehtoja on 5 kappaletta. Testissä oli käytössä toiseksi pisin varren asento, eli jarruvoima oli pykälää vaille suurin. Haluttaessa telin takimmaiset navat voidaan sulkea jarruttomiksi.
Testivetoja ajettiin 5 nopeudella, (20-25-30-35 ja 40 km/h), kahdella kuormalla (0 ja 14 tn), kahdella alustalla, (märkä basalttikivi, kitkakerroin 0,13 ja märkä betoni, kitkakerroin 0,30), sekä kahdella rengastyypillä, (Nokian Hakkapeliitta TRI palakuvio ja Mitas SFT maatalousvyörengas). Testivetoja tehtiin kullakin kombinaatiolla yhdestä kolmeen. Ilmanpaineet oli sekä säädetty maantieajoon ja kuormaan sopiviksi.
Vanha nyrkkisääntö – vauhdin kaksinkertaistuessa jarrutusmatka nelikertaistuu – piti hämmästyttävän hyvin paikkansa molemmilla alustoilla. Minimivauhdiksi valitun 20 km/h tuplaaminen neljäänkymppiin aiheutti melko pitävällä betonilla sen verran rajua hidastuvuutta, (Nokian TRI:llä yli -4m/s2) että aloimme sääliä kokeeseen luovutettuja uusia renkaita ja teimme maksimikokeet pääosin 35 km tuntivauhdilla.
Varsinkin liukkaalla basaltilla tohdimme vedellä myös 40 km tuntivauhdilla ja totesimme jarrutusmatkan nelinkertaistumisen -kaavan hyvinkin oikeaksi. Pisimmät jarrutusmatkat jo 35 km vauhdista olivat 90 metrisiä, joten luovuimme tällä kertaa kokonaan myös 50 km testinopeudesta. Ne olisivat maatalousrenkaalla johtaneet ”Full slideen”, eli mittausalueen päätyyn saakka.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
