
Kuopiolaisopettaja käytti samaa paitaa 15 vuotta – voisimmeko kaikki ottaa hänestä oppia?
Kun vaatteita on vähemmän mutta kaikki niistä kestäviä ja mieluisia, vaatekaappi pysyy selkeämpänä ja aikaa kuluu vähemmän vaatteiden valitsemiseen ja lajitteluun, Suvi Jylhänlehto kirjoittaa kolumnissaan.Ilahduin suuresti, kun näin Iltalehden videon kuopiolaiskoulun opettajasta, joka on pitänyt samaa ruutupaitaa koulukuvissa 15 vuoden ajan. Mitäpä sitä hyvää vaatetta vaihtamaan.
Vuonna 2023 keskivertosuomainen osti vaatteita noin 720 eurolla, kertoo Suomen tekstiili ja muoti ry verkkosivuillaan.
Luku tuntuu suurelta. Toki 700 euroa saa kulumaan ostamalla kotimaisen brändin untuvatakin, jota käytetään vuosikausia, mutta todennäköisempää on, että summaan sisältyy pino Kiinassa tai Bangladeshissa valmistettuja 10–20 euron paitoja.
Mitä jos kymmenen halvan hepeneen sijaan ostaisikin yhden sadan euron asun kotimaiselta valmistajalta? Kuinka paljon kotimainen vaatetusala hyötyisi, jos kaikki suomalaiset hankkisivat vuoden aikana seitsemän vaatetta vastuullisilta, kotimaisilta yrityksiltä?
Moni ei varmasti tarvitse niinkään montaa, ja hyviä vaatteita saa myös käytettynä.
Kun vaatteita on vähemmän mutta kaikki niistä kestäviä ja mieluisia, vaatekaappi pysyy selkeämpänä ja aikaa kuluu vähemmän vaatteiden valitsemiseen ja lajitteluun.
Vaasan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan vaatteiden käyttäminen loppuun lisää hyvinvointia enemmän kuin uusien ostaminen. Keskittyminen jo olemassa oleviin vaatteisiin voi vähentää vertailua mainoskuvien kehoihin ja parantaa siten itsetuntoa.
Valitettavasti trendi on, että suomalaiset tilaavat yhä enemmän kiinalaista ultrapikamuotia. Viime vuonna Suomeen saapui Kiinasta lähes 10 miljoonaa pakettia sisältäen keskimäärin alle 8 euron arvosta vaatteita, Suomen tekstiili ja muoti kertoo.
Yhteensä Suomeen saapui lähes 28 miljoonaa pientilausta Kiinasta vuonna 2024, ja tänä vuonna määrän arvioidaan nousevan 50 miljoonaan.
Kaupan liitto on laskenut, että jos viime vuoden Kiina-ostokset olisi tehty kotimaisista kaupoista, verokertymä olisi ollut yli 300 miljoonaa euroa.
Kun himo uuteen vaatteeseen iskee, suosittelen kirjaamaan sen puhelimen muistioon ja odottamaan muutaman viikon tai kuukauden.
Halvan tavaran osteluun voi koukuttua yhtä lailla kuin vaikkapa somen uutisvirran selailuun.
Kun himo uuteen vaatteeseen iskee, suosittelen kirjaamaan sen puhelimen muistioon ja odottamaan muutaman viikon tai kuukauden. Jos asu tuntuu edelleen tarpeelliselta, sen voi ostaa. Näin välttyy hetken mielijohteesta tehdyiltä ostoksilta, ja uudesta koltusta todennäköisesti iloitsee enemmän.
Vaatteiden korjauttaminen voi olla kalliimpaa kuin uuden ostaminen, mutta korjaamista kannattaisi silti suosia. Se pidentää vaatteen elinkaarta ja työllistää paikallista yritystä. Kuva: Rami MarjamäkiKuluttajat makuuttavat rahojaan pankkitilillä, otsikot syyttävät.
Olen samaa mieltä siitä, että ne joilla rahaa on, saisivat myös käyttää sitä – kunhan sen tekee turhaa kamaa kaihtaen ja paikallista suosien.
WWF:n mukaan tänä vuonna suomalaisten laskennallinen ylikulutuspäivä oli 6. huhtikuuta. Jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvittaisiin noin neljä maapalloa.
Asuminen, syöminen ja liikkuminen aiheuttavat enemmän päästöjä kuin vaatteet ja tavarat, mutta kestävämpien valintojen tekeminen on helpoin aloittaa viimeksi mainituista.
Black Fridayn kunniaksi vuokraa eräkämppä tai osta lahjaksi kirja. Tai vaikka korjauta takkisi vetoketju.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







