Hei, talouskasvun jarru täällä — ei tee mieli ostaa
Aika usein tuotteen laatuvaikutelma ei vastaa hintaa. Siksi se jää ostamatta.
Ihmiset säästävät, vaikka korot ovat laskeneet hintojen nousu hidastunut, arvioi valtiovarainministeriö ennusteessaan maanantaina. Kuva: Jarno MelaKuljen päivittäin läpi suuren kauppakeskuksen, katson ihmisiä liikkeissä ja mietin ohikulkijoiden ostoskasseja. Mitähän tuokin on ostanut ja mitä hän sillä tekee?
Tarpeeseen varmaan moni ostaa, mutta moni myös jostain muusta syystä. Joskus mietin, mitä saisin, jos jotain uutta hankkisin, vaikka tiedän vastauksen.
En mitään.
Suomen nostamista talouskurimuksesta sälytetään nykyisin kuluttajan harteille. Valitetaan, että kun ei kuluteta, talous ei kasva. Kun ollaan varovaisia rahan käytössä, talous ei kasva.
Samalla työttömyys kiipeää ylöspäin ja epävarmuus omista työpaikoista lisääntyy. Moni ei osta, koska ei ole rahaa. Myönteisen näkymän puute kääntää katseet kuluttamisen sijaan säästämiseen.
Kuluttamista voisi ohjata myös ympäristöystävällisiin tuotteisiin ja palveluihin. Niitä vain on aika vähän tarjolla suhteessa turhakuluttamiseen.
Kulutusta hillitsee myös moni muu tekijä. Esimerkiksi ympäristösyistä on perusteltua vähentää tavaroiden hankkimista.
Näin on moni, minä myös, tehnytkin ja siksi kierrätysaate on nykyisin normaali osa kuluttamista. Uutuuden sijasta katsotaan käyttöarvoa.
Se onkin myönteinen kehityskulku, sillä aidosti uusia asioita on vähän. Esimerkiksi viihde-elektroniikka ei ole tuonut normikäyttäjälle mitään uutta vuosiin. Tämä kehitys ei tietenkään sada talouskasvun laariin.
Talouskasvua hillitsee myös se, että uuden keksimisen sijaan kuluttajamarkkinoilla on jo pitkään keskitytty markkinoimiseen ja mainostamiseen. Tuotteen laadusta on usein vaikea vakuuttua, mutta selvää on, että brändäämällä siitä on koitettu saada houkuttelevampi ja kalliimpi.
Ei mene läpi yleensä.
Katsoin kesällä keskellä kuuminta satokautta ruokakaupassa paikallisen tuottajan tomaatin hintaa. Se oli kaksi kertaa kalliimpi kuin ulkolainen tomaatti.
Samoihin aikoihin nappasin puutarhasta hieman ylikypsän itse kasvatetun tomaatin ja se oli merkittävästi makeampi ja maukkaampi kuin tuo kallis lähitomaatti. Miksi kaupan tomaatti ei ole tuplahintaisena yhtä maukas, vaan kova ja raaka?
Toinen aiheellinen kysymys on, että jos tukkuportaan osuus jää tuottajan ja kauppiaan välistä pois, miksi tomaatti on niin kallis? Jos raha menisi tuottajalle, olisi hinta perusteltu. Nyt jäin sitä epäilemään.
Valtiovaraiministeriön mukaan Suomen talouskasvun jarru numero yksi on yksityinen kuluttaja.
Kuluttajana arvioin aina, mikä on minun etuni ostoksesta. Jos arvioin tuotteen olevan kallis laatuun nähden, se jää hyllylle. Säästän mielelläni rahat.
Piristävää olisikin, jos joku yritys välillä ajattelisi asiakkaan etua. Tai tulisi jotain aivan uutta, jossa arvot olisivat aitoja ilman suurta brändäystä. Sellainen voisi olla vaikka kyytönmaidosta tehdyt jugurtit.
Ei ole maailmassa kyyttöjä ja muita alkuperäiskarjoja sympaattisempia elukoita. Kannattaa lukea MT:n uuden kolumnistin Kukka-Maaria Kärjen ensimmäinen teksti viime keskiviikolta.
Selvää on, että nykymenolla yksityistä kulutusta on vaikea saada kasvuun. Itse ainakin jätän rahat mieluummin säästöön kuin ostan ylihintaisia, brändättyjä mutta heikkolaatuisia tuotteita. Näin lienee todennut moni muukin, sillä suomalaisilla kotitalouksilla makaa pankkitileillä ennätysmäärä rahaa.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n uutispäällikkö.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
