Tiesitkö? Ruotsalaiset epäonnistuivat täydellisesti, mutta onnistuvat kääntämään sen menestykseksi

Ruotsalainen Vasa-laiva lepäsi merenpohjassa yli 300 vuotta, ennen kuin se nostettiin uudelleen pinnalle. Kuvituskuvassa Itämerta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Jos jokin projekti menee aivan kunnolla pieleen, projektin vetäjää tuskin haittaa, jos todiste epäonnistumisesta esimerkiksi uppoaa merenpohjaan. Näin kävi Ruotsin hallitsijasuvun mukaan nimetylle Vasa-laivalle vuonna 1628.

Vasan neitsytmatkalla oli mittaa noin 1,3 kilometriä, ja aikaa tähän suoritukseen kului suunnilleen vartti. Sitten paatti alkoi jo kallistua pahasti ensimmäisestä tuulenpuuskasta.

Kallistuneen aluksen avoimet tykinluukut tarjosivat merivedelle näppärän reitin laivan sisälle, ja toinen tuulenpuuska olikin jo liikaa. Vasa-laiva upposi, ja sen mukana meni viitisenkymmentä miehistön jäsentä.

Aluksen jokseenkin säälittävää merikelpoisuutta on vuosien varrella selitetty monin tavoin. Ruotsalaisten ja alankomaalaisten rakentajien käyttämät mittayksiköt erosivat sen verran, että aluksen rungosta tuli kiero ja alus oli lastattu niin täyteen tykkejä ja monenkirjavia koristeita, että se painoi aivan tolkuttomasti.

Kaiken lisäksi laivan kokoa haluttiin suurentaa siinä vaiheessa, kun rakennustyöt oli jo aloitettu, joten piirustuksia muutettiin lennosta. Muutokset nostivat aluksen painopistettä niin ylös että siitä tuli kiikkerä.

Kaiken lisäksi kuningas Kustaa II Aadolfilla oli kiire osoittaa, että Ruotsissa on aineksia suurvallaksi ja merimahdiksi, joten rakentamista kiiruhdettiin.

Projektijohtamisen epäonninen esimerkki ei kuitenkaan maannut ikuisuuksia Itämeren pohjassa, sillä vuonna 1961 alus nostettiin taas vedenpinnan yläpuolelle. Nykyään Vasa-laivan ympärille rakennettu Vasamuseet on yksi Tukholman tunnetuimpia museoita.