Yksi hailaji on niin pitkäikäinen, että yhä elossa oleva yksilö on voinut nähdä Ruotsin suurvalta-ajan 1600-luvulla

Holkeri ei turhia hötkyile liikkuessaan. Kuva: Wikimedia commons

Miltä maapallo näytti 400 miljoonaa vuotta sitten? Tuolloin planeetallamme ei talsinut vielä dinosauruksia, eikä täällä itse asiassa kasvanut edes puita.

Nykyhaiden varhaisia esi-isiä sen sijaan uiskenteli silloisissa merissä. Varhaisimmat hainhampaat on ajoitettu niinkin kauas kuin 410 miljoonan vuoden taakse devonikaudelle, ja hampaat kuuluivat muinaiselle kalalle, jonka latinankielinen nimi on Doliodus problematicus.

Devonikausi päättyi sukupuuttoaaltoon, joka pyyhkäisi mennessään jopa 75 prosenttia maapallon lajikirjosta. Hait kuuluivat kuitenkin selviytyjiin, ja niiden varsinainen kulta-aika sijoittuukin kivihiilikauteen, jota puolestaan eleltiin 359–299 miljoonaa vuotta sitten. Vertailun vuoksi: ensimmäisten dinosaurusten ilmestyminen on ajoitettu 200–250 miljoonan vuoden taakse.

Varhaisella jurakaudella vajaat 200 miljoonaa vuotta sitten haille kehittyi nykyisenkaltaiset joustavat, ulkonevat leuat, jotka antoivat haille kyvyn syödä itseään suurempaa saalista. Noista päivistä asti hait ovat myös olleet nopeita uimareita.

Hait ovat tähän mennessä selvinneet peräti viidestä joukkosukupuutosta. Ne ovat siis sitkeitä evoluution näkökulmasta, ja lisäksi pitkäikäisiä muutenkin. Pitkäikäisimmän selkärankaisen titteliä pitää nimittäin hallussaan grönlanninhai eli jäähai eli holkeri.

Vuonna 2016 yhden tällaisen Atlantin pohjoisosassa ja Pohjoisella jäämerellä elävän haiyksilön arvioitiin olevan vähintään 272-vuotias. Haiden ikää on kuitenkin hankala arvioida vuoden tai edes vuosikymmenen tarkkuudella, joten hai saattoi olla reilusti vanhempikin.

Tutkijat arvelevat, että holkeri voi elää jopa 400–500-vuotiaaksi. Siten ei ole mahdotonta, että joku yhä elossa oleva jäähai olisi elänyt jo Ruotsin suurvalta-aikana 1600-luvulla.