Tiesitkö: Vain neljä monarkkia on ylittänyt tietyn rajapyykin
Pohjoismaiden kuninkaalliset hallitsijat eivät pärjää vertailussa kollegoilleen Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Thaimaassa tai Liechtensteinissa.
Ison-Britannian kuningatar Elisabet II hallitsi maataan pitkää, mutta reilun 70 vuoden mittainen kausi ei silti ole pisin kansainvälisesti tunnustetun monarkin valtakausi. Kuva: Nicolas de Camaret / FlickrKun Britannian kuninkaallisista puhutaan, muistetaan aina mainita kuningatar Elisabet II:n (1926–2022) pitkä hallituskausi. Hän ehti hallita 70 vuotta ja 214 päivää, mitä pidetään maailman toiseksi pisimpänä kansainvälisesti tunnustetun monarkin hallituskautena.
Ranskan kuningas Ludvig XIV (1638–1715) ehti hallita hieman pidempään, yli 72 vuotta, mutta hän tosin ehti aloittaa hallitsijanuransa 4-vuotiaana. Elisabet II oli sentään melkein 26-vuotias noustessaan valtaistuimelle.
Kolmanneksi pisimpään maailman kruunupäistä ehti hallita Thaimaan kuningas Bhumibol Adulyadej, tai Rama IX (1927–2016). Vuonna 2016 kuollut kuningas oli vallassa Thaimaassa 70 vuotta ja 126 päivää, eli lähes yhtä kauan kuin Elisabet II Britanniassa. Yli 70 vuotta hallinneiden monarkkien sarjaan yltää myös Liechtensteinin ruhtinas Juhana II (1840–1929), jonka pesti hallitsijana kesti 70 vuotta ja 91 päivää.
On Pohjoismaissakin katseltu pitkään samaa hallitsijaa. Tanskan kuningatar Margareeta II luopui kruunusta kuluvan vuoden tammikuussa 52 vuoden vallassaolon jälkeen, ja nykyään Tanskaa hallitsee hänen poikansa, kuningas Frederik X. Margareeta II olikin vasta toinen Tanskaa hallinnut kuningatar, sillä edellinen kuningatar Margareeta I (1353-1412) hallitsi Kalmarin unionia keskiajalla.
Ruotsin nykyinen kuningas Kaarle XVI Kustaa on puolestaan länsinaapurimme pisimpään hallinnut monarkki. Vuonna 2023 hänellä tuli täyteen 50 vuoden ura kuninkaana.
Lähteet: Statista 9.9.2022
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






