Jussi Halla-aho saa itsenäisyyspäivän korkeimman kunniamerkin

Eduskunnan puhemiehelle Jussi Halla-aholle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun suurristi. Kuva: Jaana Kankaanpää

Tasavallan presidentti Alexander Stubb, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari, on päättänyt antaa ansioituneille Suomen kansalaisille 3 743 kunniamerkkiä.

Vapaudenristin ritarikunta, jonka suurmestari tasavallan presidentti myös on, myöntää itsenäisyyspäivänä 12 kunniamerkkiä.

Arvokkaimman kunniamerkin, Suomen Valkoisen Ruusun suurristin, saa tänä itsenäisyyspäivänä eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho.

Yritysjohtajana tunnettu tekniikan tohtori Matti Alahuhta saa toiseksi arvokkaimman Suomen Leijonan ansioristin.

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkki myönnettiin Nokian entiselle toimitusjohtajalle Pekka Lundmarkille.

Suomen Leijonan I luokan komentajamerkin saavat pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, pääjohtaja Ville Itälä, ulkoasiainneuvos Anna Sipiläinen, ulkoasiainneuvos Pirkko Hämäläinen, tieteen akateemikko Merja Penttilä, rehtori Sari Lindblom, ulkoasiainneuvos Elina Kalkku ja metropoliitta Ambrosius.

Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin saavat esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio, sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso, puolustusministeri Antti Häkkänen, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, oikeusministeri Leena Meri, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala, piispa Teemu Laajasalo ja Elisan toimitusjohtaja Topi Manner.

Suomen Leijonan komentajamerkki myönnetään muun muassa näyttelijä Kari Heiskaselle, Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhuselle, Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kianderille, suojelupoliisin päällikkö Juha Marteliukselle ja Suomen Palloliiton puheenjohtajalle Ari Lahdelle.

4. luokan Vapaudenristin miekkoineen ruusukenauhassa saa luutnantti Aaro Junnila Kouvolasta.

Suomen marsalkka, vapaaherra Gustaf Mannerheim perusti Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan valtionhoitajana 1919. Kunniamerkit suunnitteli hänen pyynnöstään taiteilija Akseli Gallen-Kallela.

Ritarikunta perustettiin ennen muuta ajatellen rauhanajan oloja, isänmaan palveluksessa ansioituneiden kansalaisten ja ulkomaalaisten palkitsemiseksi.

Suomen Leijonan ritarikunta perustettiin vuonna 1942 toisen maailmansodan aikana. Sen kunniamerkkejä annetaan tunnustukseksi huomattavista siviili- tai sotilasansioista, niin Suomen kansalaisille kuin ulkomaalaisillekin.

Suomen Leijonan ritarikunnan perustaja oli tasavallan presidentti Risto Ryti. Ritarikunnalla on yhteinen hallinto Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kanssa.

Suomen vanhimman ritarikunnan, Vapaudenristin ritarikunnan historia liittyy Suomen itsenäistymiseen. Vapaudenristi ja Vapaudenmitali perustettiin kenraali Gustaf Mannerheimin ehdotuksen pohjalta Suomen Senaatin päätöksellä maaliskuussa 1918.

Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkejä annetaan sodan ja rauhan aikana Suomen puolustusvoimien sotilaille sotilaallisista ansioista sekä siviili- ja sotilashenkilöille ansiokkaasta toiminnasta Suomen maanpuolustuksen hyväksi.

2010-luvulla palkitsemisen perusteissa on huomiota kiinnitetty maanpuolustuksen käsitteen soveltamiseen laajasti.