Erica Alaluusua arvelee, että satunnainen tai pienimuotoinen tuki ei välttämättä näy tutkimuksissa. Kuva: Timi Kuosmanen
Yhä useampi opiskelija voi muuttaa kesäksi vanhempiensa luo – syynä muutos tuissa
Vajaa kolmasosa opiskelijoista kertoo saavansa vanhemmiltaan rahaa.
Eniten taloudellista tukea saavat opiskelijat, jotka eivät käy töissä. Kuva: Jarkko SirkiäVanhemmat tukevat aikuisia lapsiaan useimmin silloin, kun nämä opiskelevat, sanoo Suomen Pankin talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas.
”Opiskeluvaihe nähdään sellaisena investointina, että sitä pitää tukea ja on tärkeää, että nuori menestyy siinä”, Raijas arvelee.
Havainto siitä, että opiskelijoita tuetaan muita samanikäisiä nuoria enemmän on Raijaksen yhdessä Terhi-Anna Wilskan kanssa tekemästä tutkimuksesta vuodelta 2019.
Aineistona tutkimuksessa olivat vuosien 2005 ja 2015 nuorisobarometrit, jossa haastateltiin 15–29-vuotiaita nuoria.
”Vaikka nämä aineistot ovat vanhoja, tässä on varmaan tiettyjä lainalaisuuksia, jotka pätevät edelleen”, Raijas uskoo.
”Aika moni käy vanhempien jääkaapilla, tai vaikka useammin syömässä.”
Opiskelijajärjestöissä omaa tutkimusta vanhempien tuesta opiskelijoille ei ole.
Sekä ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan Suomen opiskelijakuntien liiton (Samok) että yliopisto-opiskelijoita edustavan Suomen ylioppilaskuntien liiton (Syl) sosiaalipolitiikan asiantuntija viittaavat Eurostudentin kyselyyn vuodelta 2022.
Siinä 29 prosenttia opiskelijoista kertoo saaneensa vanhemmilta taloudellista tukea. Noin kymmenen prosenttia kertoo vanhempien maksaneen heidän puolestaan laskuja.
Nuorisobarometrissa ja Eurostudentissa vanhempien tuesta kysytään eri asioita. Ensimmäisessä kysyttiin, ovatko vastaajat saaneet vanhemmiltaan tukea viimeisimmän kuuden kuukauden aikana. Tuki sisälsi suoran rahan antamisen lisäksi myös tiettyjen menojen maksamista.
Eurostudentin kyselyssä opiskelijoilta taas kysyttiin kuukausittaisia tulonlähteitä.
”Aikajänne ohjaa ajattelemaan, että tuki on säännöllistä. Moni vastaaja ei ehkä silloin ajattele sellaista, jos vanhempi maksaa tietyn laskun tai junalipun kotipaikkakunnalle tai laittaa satunnaisesti rahaa tilille”, Sylin Sakari Tuomisto pohtii.
Myös Samokin Erica Alaluusua arvelee, että satunnainen tai pienimuotoinen tuki ei tutkimuksessa välttämättä näy.
”Jos opiskelija on jäänyt opiskelemaan kotipaikkakunnalle ja on mahdollista käydä vanhempien luona, niin uskoisin kyllä, että aika moni käy vanhempien jääkaapilla, tai vaikka useammin syömässä. Tällainen tuki ei tule meille sillä tavalla vastaan”, hän kertoo.
Eurostudentin tulosten mukaan eniten taloudellista tukea saivat opiskelijat, jotka eivät käyneet töissä. Heillä tuen mediaani oli 50 euroa kuukaudessa.
Tuloksissa ei ole eroteltu yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita. Useimmin tukea saavat kuitenkin suoraan toiselta asteelta tulleet, eli yleensä nuoremmat opiskelijat.
Suora putki korkeakouluopintoihin on yleisempi yliopistoissa, kun taas ammattikorkeakouluun tullaan useammin vanhempana jo työelämän kautta.
”Toimeentulovaikeudet korostuvat ammattikorkeakouluopiskelijoilla, ja etenkin vanhimmilla heistä”, Samokin Alaluusua kertoo.
Yksi Raijaksen ja Wilskan artikkelin löydöistä oli se, että vanhempien tuki oli kyselykertojen välillä yleistynyt.
Raijas uskoo sen johtuneen finanssikriisistä, joka heikensi nuorten aikuisten työskentelymahdollisuuksia. Myös opiskelun tukien reaalitaso laski aikavälillä.
Olosuhteet kuulostavat tutuilta. Nuorten työttömyysaste on jälleen hurjassa nousussa, ja opintorahan ja asumistuen reaaliarvo on laskussa.
Nykytilanteen vaikutusta vanhemmilta saatuun tukeen voidaan arvioida ensimmäisen kerran ensi syksynä, jolloin odotetaan julkaistavaksi uusia Eurostudent-tuloksia.
”Nythän opiskelun toimeentuloa on heikennetty ja tullaan heikentämään. Vasta seuraavasta kyselystä saadaan tietoa siitä, miten vanhemmat reagoivat opintotuen heikkenemiseen”, Alaluusua pohtii.
Opiskelijat palautetaan yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän käyttäjiksi. Kuva: Jarkko SirkiäEnsi syksynä opiskelijoiden käytössä oleva raha laskee nykyisestä entisestään, kun suurin osa opiskelijoista palautetaan yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän käyttäjiksi.
Haasteita siitä voi tulla etenkin siksi, että aiemmin yleisiä edullisia soluasuntoja on ehditty välissä purkaa niiden vähäisen kysynnän vuoksi.
Sitä, tasoittavatko opiskelijat tukien laskua tulevaisuudessa enemmän vanhempien kukkarolla, on vielä mahdoton ennustaa.
”Opiskelijoilla on erilaisia tulonlähteitä, ja esimerkiksi työssä käyvät opiskelijat varmastikin pystyvät jollain tapaa sopeutumaan lisäämällä työntekoa. Joillain opiskelijoilla taas voi olla mahdollisuus joustavoittaa kulutusta. Kolmas porukka sitten varmaan ottaa lisää lainaa tai käyttää säästöjä”, Sylin Tuomisto luettelee.
”Mutta kyllä myös uskoisin, että ne kenellä on mahdollisuus pyytää vanhemmilta apua, saattavat ensi syksynä aiempaa useammin soittaa kotiin ja sanoa, että nyt on vähän tiukka tilanne”.
Oman lisänsä muutoksessa tuo se, että kun nykyisellään asumistukea saa koko vuodelle, opintotukea ei saa opintojen ollessa kesäisin tauolla.
Tuomisto näkeekin mahdollisena, että tulevaisuudessa nykyistä useampi opiskelija saattaa muuttaa kesäisin takaisin vanhempien luo asumaan, tai viivästyttää syksyllä muuttoa omaan asuntoon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
