Kotivaran rinnalla suomalaisten olisi hyvä miettiä mielenvaraa, sanoo Maaret Kallio
Psykoterapeutti Maaret Kallio suuntaa Linnan juhliin lähes suoraan maanpuolustuskurssilta. Hän ajattelee, että Suomella olisi vielä petrattavaa henkisessä kriisinkestävyydessä.
Koulutuspsykoterapeutti ja kirjailija Maaret Kalliosta on tullut monelle suomalaiselle tuttu lempeä ääni, joka rauhoittaa kriisin hetkellä. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa.Koulutuspsykoterapeutti ja kirjailija Maaret Kalliolla on takanaan poikkeuksellinen marraskuu, jota seuraa poikkeuksellinen itsenäisyyspäivä.
Kallio vietti marraskuun Puolustusvoimien järjestämällä valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla. Eräänä aamuna ennen kurssille lähtöä hän löysi postilaatikostaan kutsun itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Kutsu ilahdutti ja liikutti.
”Koen, että se on tunnustus pitkäaikaiselle työlleni suomalaisten mielien parissa”, Kallio sanoo STT:lle.
Vaikka maanpuolustuskurssin aiheet ja maailmantilanne ovat vakavia, Kallio sanoo olonsa olevan kurssin jäljiltä turvallinen ja luottavainen, sillä varautuminen on Suomessa niin hyvällä tasolla.
Henkisessä kriisinkestävyydessä Kallio tosin näkee vielä petrattavaa. Hänen mielestään asian olisi hyvä olla yhteiskunnassa selkeästi jonkin tietyn tahon vastuulla. Toisaalta hän katsoo, että henkisen kriisinkestävyyden rakentaminen kuuluu paitsi yhteiskunnalle myös yksilöille ja yhteisöille.
”Ihan samalla tavalla kuin on puhuttu vaikka kotivarasta, olisi varmaan hyvä miettiä mielenvaraa tai henkistä kotivaraa. Onko vaikkapa arki sellaista, että siinä on tarpeeksi joustoa? Voiko oppia sitä, miten on toiminut erilaisissa vaikeissa ajoissa?” Kallio pohtii.
Kallio haastatteli viimevuotista Mielenrauha-tietokirjaansa varten sotaveteraaneja ja yhtä lottaa. Heidän vaatimattomuutensa tuntui Kallion näkökulmasta käsittämättömältä. Eräs veteraani halusi esiintyi nimettömänä, koska palveli rintamalla vain kuukausia, kun toiset olivat olleet siellä vuosia. Toinen taas kertoi miettivänsä uudelleen ja uudelleen, tekivätkö he riittävästi.
”Näin rauhan ajan 70-luvun lapsena taas ei voi ajatella mitään muuta kuin, että hehän tekivät ihan mahdottomia”, Kallio sanoo.
Myös Kallion perhe menetti vastikään sotaveteraanin. Maaret Kallion puolison ukki sai tänä vuonna ensimmäistä kertaa kutsun Linnaan, mutta menehtyi ennen juhlia.
”Hän ilahtui kutsusta suunnattomasti”, Kallio kertoo.
”Jokainen meistä on elämässään välillä avun tarpeessa, eikä siinä ole mitään väärää.”
Kalliosta on tullut monelle suomalaiselle tuttu lempeä ääni, joka rauhoittaa kriisin hetkellä. Mitä hän haluaisi sanoa suomalaisille tänä itsenäisyyspäivänä, kun maailman melskeet jatkuvat, Euroopassa edelleen soditaan ja moni kantaa huolta esimerkiksi toimeentulostaan?
Kallio miettii hetken ennen kuin vastaa.
”Nyt on paljon vastakkainasettelua sekä maailmalla että kasvavasti myös meillä. Ajattelen, että se on ehkä jopa meidän isoin riskimme, että ajaudumme liian kauas kupliimme.”
Kallio toivoo ihmisille myös kykyä pysähtyä hyvien asioiden äärelle, kiitollisuutta ja suhteellisuudentajua.
”Samaan aikaan voi myös miettiä, mitä voi itse antaa yhteiseen hyvään. Tietenkin, jos on itse hyvin tiukilla, ihminen ei jaksa miettiä muita ja se on täysin ok. Jokainen meistä on elämässään välillä avun tarpeessa, eikä siinä ole mitään väärää.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


