Tiesitkö? Kaikki eivät pysty kuvittelemaan, miltä mansikka näyttää

Jos ihmisellä on afantasia, hän ei pysty loihtimaan mieleensä kuvaa vaikkapa mansikasta silloin, kun hänen silmiensä edessä ei satu olemaan mansikkaa.  Kuva: Saara Lavi

Millainen kuva mieleesi nousee sanasta ”mansikka”? Tai pystytkö kuvittelemaan, miltä näyttää tyyni järvi kesäyönä?

Valtaosa ihmisistä voi loihtia mieleensä enemmän tai vähemmän tarkan kuvan herkullisenpunaisesta marjasta ja postikorttimaisen järvimaiseman. Kuitenkin noin prosentilla ihmisistä mielikuvitus ei tuo katseltavaksi kuvia.

Jos ihmisellä sattuu olemaan afantasia, he kyllä tietävät, miltä mansikka tai perisuomalainen järvimaisema näyttävät, mutta he eivät pysty näkemään sielujensa silmin näitä asioita.

Afantasiaa tutkitaan muun muassa psykiatriassa ja neurologiassa monista eri näkökulmista.

Aiemmin oletettiin, että afantasia johtuisi täydellisestä visuaalisen informaation käsittelyn puutteesta, mutta nykyään tiedetään, että aivojen näköalueet ovat kyllä aktiivisia, kun afantaasikkoa pyydetään kuvittelemaan.

Aktiivisuus ei vain muutu tietoiseksi kokemukseksi.

Visuaalisen mielikuvituksen kyvyllä tarkoitetaan yksilön kykyä luoda mielessään kuvia esineistä ja tilanteista, jotka eivät ole hänen silmiensä edessä. Tämä kyky visuaaliseen mielikuvitukseen ei kuitenkaan ole ominaisuus, joka ihmisellä joko on tai ei ole.

Eri ihmiset asettuvat eri pisteisiin visuaalisen mielikuvituksen jatkumolle, jonka ääripäissä ovat afantaasikot, joilta mielikuvat puuttuvat kokonaan, ja ihmiset, joilla on hyperfantasia, eli poikkeuksellisen elävä visuaalinen mielikuvitus.

Afantasia ei välttämättä haittaa ihmisen elämää. Hän saattaa esimerkiksi tunnistaa tuttunsa kadulla, vaikkei pystykään loihtimaan kuvaa samasta henkilöstä sielunsa silmin.

Myöskään luovuus ei riipu kyvystä nähdä visuaalisia mielikuvia, vaan afantaasikko saattaa kokea muilla tavoin, mitä hän haluaa luoda.

Lähde: Science 10.10.2025, NLM 22.9.2024, Tieteen Kuvalehti 25.9.2024