Tutkimus: Näin Suomesta voi tulla tunnettu ruokamatkailumaa
Visit Finland selvitti, miten Suomi nähdään ruokamatkailumaana.
Fine dining -kokemukset kiinnostavat matkailijoita, mutta suomalaiset ravintolat eivät ole tarpeeksi tunnettuja. Kuvituskuva. Kuva: Janiko KemppiSuomea ei vielä nähdä suurena ruokamatkailumaana, vaikka eväitä siihen olisikin.
Visit Finlandin teettämän kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomalainen ruokakulttuuri herättää kansainvälisissä matkailijoissa uteliaisuutta, mutta sen tunnettuus on edelleen rajallinen.
Noin viides vastaajista (Saksa, Espanja, Ranska, Yhdysvallat ja Japani) ei harkitse Suomea ruokamatkailukohteena, koska suomalainen ruoka ei ole heille riittävän tuttua tai houkuttelevaa.
”Tunnettuuden haaste oli odotettavissa, mutta juuri siksi aloitimme tänä vuonna kolmivuotisen ruokamatkailuprojektin. Tavoitteena on nostaa suomalainen ruoka ja ruokakulttuuri kansainvälisten matkailijoiden tietoisuuteen ja tehdä niistä yksi Suomen matkailun vetovoimatekijöistä”, Visit Finlandin ruokamatkailun asiantuntija Terhi Hook sanoo.
”Meillä on myös mahdollisuus vahvistaa Nordic food -mielikuvaa. Se tarkoittaa puhtaita, luonnosta tulevia raaka-aineita, sesonkiajattelua ja laadukasta ruokaa eli asioita, joissa Suomi on vahvoilla.”
Suomalainen ruoka mielletään luonnolliseksi, terveelliseksi ja vähän prosessoiduksi.
Kun matkailijat ajattelevat Suomea ruokamatkakohteena, he yhdistävät sen ennen kaikkea kalaan, riistaan, marjoihin ja sieniin. Suomalainen ruoka mielletään luonnolliseksi, terveelliseksi ja vähän prosessoiduksi. Maut koetaan yksinkertaisiksi mutta puhtaiksi, ja niitä verrataan usein muihin pohjoismaisiin makuihin.
”Japanissa Suomi tunnetaan ruokamatkailukohteena selvästi vahvemmin kuin muualla, ja japanilaisia kiehtovat erityisesti paikalliset erikoisuudet, ruokakojut ja kauppahallit. Yhdysvalloissa puolestaan kiinnostus suuntautuu ruokafestivaaleihin, kahvilakulttuuriin ja fine dining -elämyksiin. Saksassa ja Ranskassa taas kiehtoo erityisesti ruoan ja luonnon yhdistelmä, esimerkiksi luonnossa syöminen”, Hook kertoo.
Tutkimuksen mukaan matkailijoita kiinnostavat erityisesti paikallinen ruoka ja juoma, torit ja kauppahallit sekä luonnossa syöminen.
Suomen korkealuokkaiset fine dining -ravintolat ovat matkailijoille tuntemattomia. Tämä aiheuttaa haasteita, sillä lähes puolet matkailijoista haluaisi tällaisissa ravintoloissa matkallaan käydä.
Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Kirsi Viljanen nostaa esille Suomen arktiset maut.
”Suomen vetovoimaa voidaan vahvistaa korostamalla arktisia makuja, puhtaita raaka-aineita, luonnonläheisyyttä, sekä tuoretta riistaa ja kalaa. Leivonnaiset ja makeat herkut ovat olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria, mutta monille matkailijoille vielä tuntemattomia. Niiden ainutlaatuisuutta ja mahdollisuuksia maistaa näitä kannattaa tuoda aktiivisesti esiin”, Viljanen toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
