Pienen kunnan perhetragedia vetää hiljaiseksi – kaikki tietävät, mutta kukaan ei puutu

13-vuotias Asko (Vilma Kinnunen) vihaa väkivaltaista isäänsä. Kuva: Janne Vasama

Koti|Teatteri

6.3.202622:00

Arvio

Eija Mansikkamäki

Lahden kaupunginteatterissa kantaesityksensä saanut Haapajärven Elvis puhuttelee ja puistattaa, vaikka myös viihdyttää.

Teatterinjohtaja Lauri Maijala on kirjoittanut oivaltavasti näytelmäksi Katariina Vuoren Erään tapon tarina -romaanin.

Tarina perustuu tositapahtumiin. Tieto vaikuttaa katsomiskokemukseen.

Eletään pohjoispohjalaisessa Haapajärven kaupungissa, 1990-luvun Suomessa. 13-vuotiaan Asko-pojan isä Esko on alkoholisoitunut ja äkkipikainen. Nyrkistä saa milloin poika, milloin tämän äiti tai äidinäiti.

Koska Askon kotiolot ovat mitä ovat, opettaja säälii poikaa ja miettii jopa adoptiota. Opettaja antaa Askon nukkua patjalla luokan perällä.

Pojalla on vain yksi kaveri ja turvasatamina äiti, isoäiti ja Elvis, jota poika ihailee ja jonka lauluihin hän pakenee elämäänsä.

Muutkin kuin opettaja tietävät, mitä perheessä tapahtuu. Lääkäri tutkii äidin vammoja ja kehottaa tätä vaihtamaan maisemaa itsensä ja pojan vuoksi.

Uteliaat naapurit rientävät tamppaamaan mattoja vaikka keskellä yötä, jotta pysyvät kärryillä poliisien käyntien syistä.

Kaikki tietävät perhehelvetistä, mutta kukaan ei puutu. Lapsi haluaa uskoa vanhempaansa, vaikka yksikin epäilevä kysymys saa isän lähes tappamaan poikansa.

Ainoat hetket, jolloin perhe voi hengittää, ovat silloin, kun Esko on vankilassa.

Poliiseille tulee kiire vasta, kun väistämätön tapahtuu. He juovat oikein kakkukahvit, sillä ratkaisua odotti koko yhteisö. Tappaja saa armahduksen presidentiltä.

Katsoja miettii, miksei asioihin puututa ajoissa vaan vihan annetaan kasvaa tässä onnellisten maassa.

Askon tarina tunnetaan hyvin Haapajärvellä, mutta pelon keskellä eläviä perheitä on varmasti joka kunnassa. Käsiohjelmasta löytyy lahjoitusohje Ensi- ja turvakotien liitolle.

Näytelmässä pelko ja viha tulevat suoraan iholle myös siksi, että näyttämönä on koti ja sekin keskellä kahta puolta kiertävää katsomoa.

Näyttelijäntyöstä jäivät mieleen Askoa esittävä Vilma Kinnunen, Eskona räyhäävä Tapani Kalliomäki ja tämän veljeä esittävä Jori Halttunen, jonka roolityö ei juuri oikeasta juoposta eroa.