Maitoa lasissa. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Mediassa varoitetaan niin sanotun ”kovan rasvan” eli runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävien elintarvikkeiden terveysriskeistä: ne lisäävät veren kolesterolia, joka puolestaan lisää sydäntautien riskiä. Maitotuotteet ja liha mainitaan lähes aina tärkeimpinä ”kovan rasvan” lähteitä.

Kolesterolin yhteys kokonais- ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen ei kuitenkaan ole yksiselitteinen.

Laajoihin aineistoihin perustuvissa tutkimuksissa kolesterolipitoisuuden ja kuolleisuuden yhteys noudattaa U-käyrää eli kuolleisuusriskit ovat suuremmat matalilla ja korkeilla pitoisuuksilla. Kokonaiskuolleisuuden riski oli suuressa, noin 13 miljoonan ihmisen aineistossa pienin kolesterolin ollessa 5,7 mmol/l eli korkeampi kuin suosituksen yläraja.

Tanskalaisessa tutkimuksessa sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riski oli pienin, kun LDL-kolesteroli eli niin sanottu paha kolesteroli oli 3.4 mmol/l eli korkeampi kuin suositus.

Norjalaisen tutkimuksen johtopäätös oli, että kolesteroli on yliavioitu sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä ja että muuten terveet ihmiset kamppailevat turhaan saadakseen kolesteroliarvonsa suosituksia vastaaviksi.

USA:n ravitsemussuosituksia valmistelleen komitean selvityksen (2020) mukaan ainoastaan viidessä tutkimuksessa 41 tutkimuksesta tyydyttyneiden rasvahappojen saanti oli yhteydessä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitauteihin eli 12 prosenttia tutkimuksista tuki rasvateoriaa. Maitotuotteiden osalta 94 prosenttia tutkimuksista ei tukenut rasvateoriaa.

Monityydyttymättömät rasvahapot vähentävät veren kolesterolia, mutta vaikutukset sydän- ja verisuonitauteihin ovat olleet vaihtelevia eivätkä niin yksiselitteisiä kuin mitä Suomessa annetaan ymmärtää.

Näitä havaintoja tukee se, että monissa länsimaissa, joissa ylitetään reilusti WHO:n tyydyttyneen rasvan suositus – 10 prosenttia energian saannista – ja jäädään alle monityydyttymättömien rasvahappojen suosituksesta – 6 prosenttia energian saannista – on pitkä odotettavissa oleva elinikä ja alhainen ikäkorjattu sydänkuolleisuus.

Maitotuotteiden terveysvaikutuksista on viimeisen 10–15 vuoden aikana julkaistu lukuisia tutkimuksia. Vaikutukset ovat olleet joko positiivisia tai neutraaleja, negatiiviset vaikutukset ovat olleet harvinaisia.

Juuston vaikutuksista julkaistiin äskettäin kaksi hyvin laajoihin aineistoihin perustuvaa tutkimusta. Näissä kokonais- ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskit vähenivät merkitsevästi juuston kulutuksen lisääntyessä. Samaten sairastuvuus sydän- ja verisuonitauteihin väheni runsaasti juustoa syövillä.

Syöpäsairauksiin juuston kulutuksella ei ollut vaikutusta.

Maitorasvassa ja märehtijöiden rasvakudoksessa on tiettyjä rasvahappoja, joita syntyy pötsin rasvametaboliassa. Pieniä pitoisuuksia on myös kaloissa, mutta rasvapitoiset maitotuotteet ovat niiden ylivoimaisesti tärkein lähde. Näiden pitoisuus veressä on hyvä maitorasvan saannin indikaattori.

Näiden rasvahappojen pitoisuuksien noustessa veressä erityisesti kakkostyypin diabetes on vähentynyt selvästi. Myös sydäntauteihin vaikutus oli negatiivinen.

Käytettävissä oleviin tilastoihin perustuvassa analyysissä eniten juustoa kuluttavissa maissa oli pitkä odotettavissa oleva elinikä ja pieni ikäkorjattu sydänkuolleisuus. Yhtä lukuun ottamatta ”juustomaat” olivat sydänkuolleisuuden alimmassa neljänneksessä, 10 maata alimman 20 maan joukossa.

Jopa näiden maiden joukossa juuston kulutuksen lisääntyessä odotettavissa oleva elinikä nousi ja sydänkuolleisuus väheni, kun otettiin huomioon muita vaikuttavia tekijöitä.

Monissa näistä maista myös voin kulutus oli keskimääräistä runsaampaa.

Herää kysymys, miten tämä on mahdollista tyydyttyneen rasvan haitallisuudesta huolimatta. Tähän ristiriitaan tämän kirjoittaja ei saanut kysyessään selitystä ravitsemustieteen professoreilta.

Analyysin tulokset olivat yhdenmukaisia ravitsemuskyselyihin perustuvien seurantatutkimusten ja veren rasvahappoihin perustuvien tutkimusten kanssa.

Mielenkiintoinen useisiin tutkimuksiin perustuva havainto oli pienempi ylipainoisten osuus teini-iässä niillä, jotka lapsena saivat täysmaitoa rasvattoman tai vähärasvaisen sijasta. Suositus käyttää kouluissa rasvatonta maitoa ei ole vähentänyt lasten ylipainoa verrattuna aikaan, jolloin suurin osa lapsista käytti täysrasvaista maitoa.

Mikä selittää maitotuotteiden edullisia terveysvaikutuksia suhteessa haitallisen tyydyttyneen rasvan määrään?

Ruokamatriisi voi olla yksi selittävä tekijä. Pitäisi tarkastella kokonaisuutta yksittäisen ravintoaineen sijasta. Maitotuotteilla on monipuolinen ravintoainesisältö: korkealaatuinen valkuainen, kalsium ja muut kivennäiset, B12-vitamiini, bioaktiiviset peptidit sekä fermentoituneissa tuotteissa probioottiset mikrobit ja niiden tuottama K-vitamiini. Suhteessa ravintoainesisältöön maitotuotteet ovat edullisia.

Pekka Huhtanen

professori emeritus