Mopojonnet kertovat, mikä rälläämisessä kiehtoo

Sana ”mopojonne” herättää monilla mielikuvan pärinästä, keulivista kaksipyöräisistä ja äänekkäästä pakoputkesta.

Naapurin tädille mopojonne saattaa olla päivän koettelemus. Juuri kun ikkuna on avattu ja kärpäset hätistelty pois makuuhuoneesta, kadulta kuuluu tuttu ja raivostuttava pärinä.

Ylen Perjantai-dokkari Mopojonnet antaa puheenvuoron mopoileville nuorille. Dokumentissa mopoilijat kertovat, mikä pärinässä kiehtoo.

Mopoilu on heille paljon enemmän kuin kulkuväline: se on harrastus, elämäntapa ja tärkeä yhteisö.

Yksi nuorista kertoo osaavansa purkaa mopon osiin vaikka silmät kiinni. Mopoilla ajetaan lähes joka päivä ilman erityistä määränpäätä.

Välillä pysähdytään kauppaan, välillä katsomaan puhelinta, mutta tärkeintä on ajaminen. Jos päivä on ollut huono, mopon selkään lähteminen auttaa.

”Nuoruus ilman mopoa olisi tylsää”, yksi nuorista tiivistää.

Nuorille mopon omistaminen on tuonut myös vastuuta. Mopo pitää huoltaa itse, ja osat pitää maksaa itse. Välillä kaikki rahat menevät mopoon, mutta se ei oikeastaan edes haittaa.

”Ennemmin rahat mopoiluun ku huumeisiin”, yksi nuorista toteaa.

Yksi mopojonneista korostaa, että pitää olla vastuullinen kuljettaja. Pitää ajaa liikennesääntöjen mukaan ja käyttäytyä kunnolla.

16-vuotias Eeli kertoo naapureiden suhtautuneen mopoiluun välillä hyvin vihamielisesti. Hänen eteensä on tultu harjan kanssa riehumaan ja varoittelemaan siitä, että hän tappaa vielä jonkun pikkulapsen.

Se ei Eelin mukaan tunnu erityisen mukavalta. Hän kertoo, ettei omalle pihallekaan aina saa tulla rauhassa ilman, että joku tarkkailee ikkunasta puhelin kädessä.

16-vuotias Miska puolestaan toteaa: ”Kaikki vihaa mopoilijoita.”

Miskan omassa naapurustossa on kuitenkin vain yksi mopoilusta valittava.

Suhtautuminen mopoilijoihin on noussut isoksi puheenaiheeksi sen jälkeen, kun poliisi kiilasi mopoilijan ojaan Tuusulassa. Poliisi lähti ajamaan takaa mopoilijaa, jolla ei ollut rekisterikilpeä. Poliisin toiminta herätti some- ja mediamyrskyn.

Tapaus herätti keskustelua siitä, miten vaaralliseen ajamiseen pitäisi puuttua, ja pohdinnan siitä, nähdäänkö nuoret mopoilijat liian helposti pelkkänä häiriönä.

Nuoret järjestivät taannoin Helsingissä mielenosoituksen, jossa he toivoivat ratkaisua mopoilijoiden ja poliisin välien kärjistymiseen. Nuoret toivoivat esimerkiksi laillisten mopomiittien järjestämistä pääkaupunkiseudulla.

Mielenosoituksessa mopoilusta puhuttiin kiellettynä harrastuksena. Harrastuksena, jota aikuiset eivät tue tai hyväksy. Harrastuksena, jota halutaan suitsia.

Dokumentissa mopoilua verrataan sählyyn. Molemmat ovat harrastuksia, joissa voi kehittyä aina vain paremmaksi. Jos lajissa on oikein taitava, voi päästä isoillekin areenoille.

Yksi nuorista haaveilee myös siitä, että voisi järjestää joskus ystävien kanssa stunttishown.

Ehkä seuraavan kerran, kun kadulta kuuluu korvia raastava pärinä, kannattaa vetää henkeä ennen kuin tarttuu harjaan. Nuorelle mopoilijalle kyse voi olla päivän parhaasta hetkestä.