
”Tasa-arvoasioissa on noustu lattialta matolle” – naiset kertovat takavuosien taisteluista
Vihatut naiset -dokumenttisarjan parasta antia ovat kokemusasiantuntijoiden haastattelut.
Sarjassa haastatellaan muun muassa Elisabeth Rehniä, 90, joka kertoo kokemuksistaan ensimmäisenä naispuolisena puolustusministerinä. Kuva: YleYlen hienointa antia ovat kotimaamme kulttuuri-, elokuva-, musiikki-, urheilu- ja taloushistoriaa käsittelevät dokumenttisarjat, joita ovat tehneet muun muassa Peter von Bagh ja Pekka Laine.
Dokumentit kasvavat korkoa vuosikymmenestä toiseen, ja joka katsomiskerralla niihin tulee uusia tasoja. Viimeksi muisteltiin tv:n omaa historiaa sarjassa Olipa kerran televisio.
Nino Rokosan ohjaama 8-osainen Vihatut naiset (2026) asettuu samaan jatkumoon. Loput jaksot nähdään Yle TV1:ssä huhtikuussa, kiirastorstaina on tauko. Yle Areenasta koko sarja jo löytyy.
90-luvun alun tarjoilija kertoo, miltä tuntui kantaa juomia rinnat paljaana.
Naisten tasa-arvohistoriasta 60-luvulta nykypäivään kertovat naiset itse. Puhuvat päät on toimiva konsepti, kun muistot ja tapa kertoa niistä ovat niin monipuolisia kuin tässä.
Katkelmat menneiden vuosikymmenten tv-ohjelmista saavat tuntemaan myötähäpeää. Vaikka Rosa Meriläinen heittää sarjassa, että sitten 90-luvun tasa-arvoasioissa on noustu ”lattialta matolle”, jotain on sentään tapahtunut.
Haastateltavina on poliitikkoja, tutkijoita, toimittajia ja taviksia. Erityisen kiinnostavia ovat asianosaisten kokemukset esimerkiksi naisten asepalvelusta ja naispappeutta käsittelevissä jaksoissa.
90-luvun alun lama-Suomen vastenmielisimpiä ilmiöitä olivat kaljakuppilat, joissa naisten piti kantaa juomia rinnat paljaana. Ulla Ryytty kertoo, miltä se tuntui, ja on kiitollinen portsareille, jotka heittivät käpälöijät saman tien ulos.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





