Murto-osa lepakoista talvehtii kellareissa ja bunkkereissa – jääkauden muodostelmat ovat tärkeitä horrospaikkoja

Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit ovat hyönteissyöjiä, jotka vetäytyvät horrostamaan syksyn mittaan ravinnon vähentyessä. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan lepakot tarvitsevat erilaisia kivikkoympäristöjä talvehtiakseen.

Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit vetäytyvät syksyllä horrostamaan. Lepakoiden käyttämät horrospaikat ovat kuitenkin olleet tähän asti Suomessa tuntemattomia.

Uusi tieto lajien välisistä eroista talvehtimisessa ja talvehtimispaikkojen merkityksestä horroskauden eri vaiheissa auttaa suojelemaan lepakoita, yliopisto toteaa tiedotteessa.

Helsingin yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun tutkijat selvittivät lepakoiden talviaikaista käyttäytymistä laajassa, Lounais-Suomeen ja Ahvenanmaalle sijoittuneessa tutkimuksessa.

Pirunpellot ovat tärkeitä lepakoiden talvehtimispaikkoja. Kuva: Tuomo Kesäläinen

”Pitkään pohdimme missä lepakkomme viettävät talvensa, sillä harvoissa tuntemissamme horrospaikoissa, kellareissa ja bunkkereissa, talvehti vain murto-osa kesällä tavatuista lepakoista. Tutkimuksemme paljastaa, että lepakot voivat talvehtia lähes joka puolella ympäristössämme, jos kiveä on vain näkyvillä”, sanoo Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tutkijatohtori Anna Blomberg.

Suuri osa kansainvälisestä lepakoiden horrostutkimuksesta on tehty karstialueiden isoissa luolissa ja hylätyissä kaivoksissa Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikan itärannikolla.

Suomesta luolat puuttuvat, mutta jääkausien aikaisten jäämassojen liikkeiden takia meillä on laaja kirjo erilaisia kivikkoympäristöjä, kuten pirunpeltoja, siirtolohkareita, kivikoita ja avokallioita.