Tiedätkö, kuinka monta täysjyväleipäviipaletta tulisi syödä päivässä? Vain harva pääsee tavoitteeseen

Sekä ruisleipä että kauraleipä ovat hyviä täysjyvän lähteitä. Kuva: Kari Salonen

Fazerin teettämän Suuren leipätutkimuksen mukaan leivän suosio on vahvistunut. Tutkimukseen vastanneista tuhannesta suomalaisesta 30 prosenttia arvioi lisänneensä leivän käyttöä.

Leipätiedotuksen ylläpitämien tilastojen mukaan kulutus on kuitenkin laskenut. Leipätiedotus pitää tilannetta huolestuttavana, sillä samaan aikaan, kun täysjyväviljamäärää pitäisi kasvattaa uusien ravitsemussuositusten mukaiseksi, päätyy leipää entistä vähemmän pöytään.

Fazer Leipomot Suomen tutkimuspäällikkö Katri Perälä arvioi, että ero kuluttajien oman näkemyksen sekä myyntitilastoiden välillä voi piillä pienemmissä pakkauksissa sekä leivän näkemisenä osana jokapäiväistä ruokavaliota.

”Leipätutkimuksessa kyse on ihmisten kokemuksesta omasta leivänkulutuksesta, mikä kertoo leivän vahvasta suosiosta. Voidaan siis todeta, että kokemus omasta leivänkäytöstä on positiivinen, ja suhtautuminen omaan leivänkulutukseen näyttäytyy positiivisena.”

Perälän mukaan taustalla saattaa olla esimerkiksi kotitalouksissa käytettyjen leipien monipuolistuminen. Ihmiset ostavat enemmän erilaisia leipiä, kenties pienemmissä pakkauksissa, jolloin kokonaismäärä jääkin hieman pienemmäksi.

Perälän mukaan leivän käyttö myös monipuolistuu entisestään. Esimerkiksi herkuttelu myymäläleipomoleivillä ja ateria-aihioiden, kuten hampurilaissämpylöiden ja pitsapohjien käyttö on kasvanut viime vuosina

5–6 täysjyväleipäviipaletta päivässä riittää. Kuva: Jaana Kankaanpää

Täysjyväleipä on suomalaisten tärkein täysjyväviljan lähde. Fazerin teettämässä tutkimuksessa suomalaisista 72 prosenttia kertoi täysjyvän olevan tärkeä valintakriteeri.

Täysjyväleivässä on hyödynnetty koko jyvä, mukaan lukien kuorikerroksen kuitu, vitamiinit ja hivenaineet. Uusissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa täysjyvää suositellaan syötäväksi 90 grammaa päivässä. 5–6 täysjyväleipäviipaletta päivässä riittää saantisuosituksen täyttämiseen.

”Vaikka täysjyväleivän suosio on tutkimuksen mukaan säilynyt vakaana, saamme täysjyvää päivittäisestä ruokavaliostamme aivan liian vähän”, sanoo Marika Laaksonen, johtava ravitsemusasiantuntija Fazerin tutkimus- ja innovaatioyksiköstä.

Täysjyvä sisältää tärkeää kuitua.

”Viljojen kuidut ylläpitävät suoliston toimintaa ja kauran beetaglukaani-kuitu auttaa vähentämään verensokerin kohoamista. Lisäksi viljat sisältävät hyviä hiilihydraatteja, jotka ovat aivojen tärkein energianlähde. Täysjyväviljan sisältämistä kivennäisaineista rautaa tarvitaan aivojen kognitiiviseen toimintaan. Vilja on suomalaisille myös ylivertainen kasviproteiinin lähde”, Laaksonen kertoo.

”Kaupassa kannattaa ottaa leipäpakkaus käteen ja tutkia sen täysjyväpitoisuus.”

THL:n tutkimuksen mukaan naisista vain kaksi prosenttia ja miehistä 11 prosenttia yltää päivittäiseen täysjyvätavoitteeseen.

Suomalaiset haluavat suosia eritoten kotimaista leipää. Vastaajien mukaan on myös tärkeää, että leipä leivotaan lähellä. 87 prosenttia vastaajista kertoi, että leivän raaka-aineiden tulisi olla kotimaista alkuperää.