Mielensäpahoittaja lähtee nyt taistoon kaivosjättiä vastaan, ja tuloksena on viihdyttävää paasausta

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja sodankäynnin taito. 350 s. WSOY  Kuva: WSOY, Jari Kivela Pixoi Ltd

Samana päivänä kun sain Tuomas Kyrön uutuuden Mielensäpahoittaja ja sodankäynnin taito, luin uutisen louhintaluvasta, joka vei viereisen metsäalueen omistajalta oikeuden käyttää maataan haluamallaan tavalla.

Eikä kyse ole poikkeustapauksesta.

Vastaava valtaus uhkaa Mielensäpahoittajaa. Kansainvälinen kaivosjätti tulee kylään ja kiinnostuu erityisesti hänen metsästään. Hätä on suuri, kun kypäräpäisten kartoittajien autoletka vyöryy omille tiluksille.

Kunnanjohtaja ja naapurit innostuvat luvatuista isoista rahoista, mutta ei Mielensäpahoittaja. Hän ei maataan myy eikä suvaitse tunkeilijoita.

Kirjaston poistohyllystä käteen osuu sopivasti kiinalaisen Sunzin (770–476 eaa.) Sodankäynnin taito. Se oppi tulee tarpeeseen.

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja sodankäynnin taito. 350 s. WSOY ANELMA JÄRVENPÄÄ-SUMMANEN Kuva: Adobe InDesign 18.5 (Macintosh)

Viime vuodet on seurattu todellisia sotia. Kyrö virittää pienimuotoisen taistelun itsenäisyydestä. Tukijoukoksi Mielensäpahoittaja saa naapurin teinipojan ja luontoaktivistiksi ryhtyneen naisjuristin, joka vastustaa muista maanosista Eurooppaan siirtynyttä maametallien rosvousta.

Tuomas Kyrön verbaalisuus on ehtymätöntä. Mielensäpahoittajan paasaus on pitkää monologia, mutta jaksaa yhä viihdyttää. Kuilu entisen ja nykyisen välillä syvenee. Vanhasta kiinni pitävä kelluu ohenevan jäälautan varassa.

Sanojen merkitykset muuttuvat, ja mahdollisuus hoitaa asioita totuttuun tapaan loittonee vanhusten ulottumattomiin. Jääräpäisen ukkelin näkökulma ohjaa katsomaan suomalaisuutta: mistä luovutaan ja mistä kannattaisi pitää kiinni. Muutosta sinänsä ei voi estää.

Tuotteliaan tekijän kiire näkyy muutamassa kohdassa. Kun Mielensäpahoittaja kidnappaa kaivosyhtiön Suomen maajohtajan, hän takavarikoi naiselta puhelimen. Matkalla poiketaan talossa, josta katkeaa sähköt; äkkiä puhelin onkin maajohtajan kädessä valoa näyttämässä.

Kyrön huumorilla on, kuten osuvalla huumorilla aina, traagisuutta taustalla. Mutta ”ei elämän pidä helppoa olla, vaan tällaista kuin juuri nyt. Vaikeaa. Silloin se on rikasta”, Mielensäpahoittaja valistaa naapuriaan, jolle on aiheuttanut pettymyksen.

Juurevassa inhimillisyydessään jääräpää jättää lukijalle hyvän mielen.