Mistä löytyisi moti? Toivoa elämään voi löytyä yllättävän läheltä
Jos me aikuiset vaivumme epätoivon valtaan, lapset ja nuoret tulevat kyynisiksi. Näin pohtii kolumnissaan Karoliina Löytty.
Viime vuosikymmeninä lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt valtavasti. Suurin lapsiin ja nuoriin vaikuttava tekijä on aikuisten käyttäytyminen. Kuva: Markku VuorikariMaailmanpolitiikassa puheet ja teot ovat koventuneet viime vuosien ja kuukausien aikana. Ison maailman uutisia on vaikea sulkea kokonaan pois, ja ne vaikuttavat jokaisen elämään jollakin tavalla.
Oman jaksamisen, mutta myös yleinen mielialan takia olisi tärkeää, että ei vaivuta pelon tai epätoivon valtaan. Erityisen haitallista pelosta käsin nouseva puhe on lapsille ja nuorille. He tarvitsevat uskoa parempaan tulevaisuuteen ja uskoa siihen että aikuiset tekevät parhaansa kaikissa tilanteissa.
Jos me aikuiset vaivumme epätoivon tai paniikin valtaan ja luomme ympärillemme pelon ja vihan ilmapiiriä, seuraukset alkavat näkyä lapsissa ja nuorissa. Kaikkein vaarallisinta lapsille ja nuorille on kyynisyys. Se on pettyneen ja passiivisuuteen vaipuneen ihmisen suojakeino, mutta myös oire luovuttamisesta.
Viime vuosikymmeninä lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt valtavasti. Syitä etsitään älypuhelimista, koululaitoksesta ja milloin mistäkin. Suurin lapsiin ja nuoriin vaikuttava tekijä on meidän aikuisten käyttäytyminen.
Jos lapsi kuulee ympärillään paljon vihaista pauhaamista, pelkoa ja katkeruutta, pahoinvointi alkaa näyttäytyä lapsen käyttäytymishäiriöinä, toivottomuutena ja vihaisuutena. Enkä tarkoita ainoastaan lasten ja nuorten vanhempia, vaan kaikkia aikuisia joita he kohtaavat.
Niin aikuiset kuin lapsetkin tarvitsevat elämässä toivoa. Jos toivoa ei ole, kaikenlainen tekeminen alkaa tuntua merkityksettömältä. Menee moti, nuorten kielellä ilmaistuna. Motia voi olla vaikea elämässä löytää, jos katsoo liian kauaksi, maailman riitoihin ja ongelmiin.
Tänään sydämelläni ovat lapset ja nuoret, joille me aikuiset voimme olla lähimmäisiä kantaen toivoa muutoksesta parempaan.
Paras moti sen sijaan voikin löytyä ihan läheltä, omasta kodista tai vaikka omalta kylältä. Olisi tärkeää oppia murehtimaan vain niistä asioista joihin voi oikeasti vaikuttaa ja jättämään sellaiset huolet jokapäiväiseltä murehtimislistalta, joihin yksi ihminen ei löydä ratkaisua. Pystymme vaikuttamaan parhaiten oman elinympäristön tapahtumiin, sen takia kannattaa keskittyä muutoksen tekemiseen lähellä.
On tutkittu että isoista traumaattisista kokemuksista särkymättä selvinneet ihmiset ovat yleensä niitä, jotka ovat säilyttäneet toimintakykynsä. Heillä on ollut jokin näkemys, suunnitelma, jota he ovat toteuttaneet.
Varmaan koko Suomen menestystarina viime sotien jälkeen perustui tulevaisuuden näkemykselle, kovalle työnteolle, ja toivolle. Niistä koostui suomalaisten yhteinen moti. Vaikka aika oli silloinkin haastava, moni koki merkityksen tuntua elämässä ja yhteistyöllä saatiin paljon aikaan.
Kirkon ja kristittyjen tehtävä on kantaa eteenpäin uskon, toivon ja rakkauden sanomaa. Suuren maailman vastakkainasetteluista olisi päästävä ruohonjuuritasolle, lähimmäisen palvelemiseen.
Tänään sydämelläni ovat lapset ja nuoret, joille me aikuiset voimme olla lähimmäisiä kantaen toivoa muutoksesta parempaan. Paremman maailman rakentaminen lähtee keittiön pöydän äärestä. Pöydän toiselta puolelta Toivo niminen poikani muistuttaa: toivoa pitää olla, koska ilman toivoa ei ole elämää.
Kirjoittaja on maatalon emäntä, pappi ja somevaikuttaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




