Digitaalinen käteinen vapauttaisi USA:n luottokortteihin hirttäytyneet eurokuluttajat
Iso osa Euroopasta on ulkoistanut maksukorttijärjestelmänsä Yhdysvaltoihin. Euroopan keskuspankki lupailee niille euroalueen laajuista vaihtoehtoa käyttöön vuonna 2029.
Perinteisten pankkikorttien sijaan korttimaksut tehdään nykyisin yhdysvaltalaisilla luottokorteilla. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää24.2.202616:30
Yhteisvaluutta euron lisäksi EU on parin viime vuosikymmenen aikana uudistanut suomalaisten maksamista ja maksuliikennettä lukemattomilla muillakin tavoilla. Moni esimerkiksi tuskaili aikanaan huomattavasti pidentyneitä tilinumeroita; toisaalta tilien välisten rahansiirtojen nopeutuminen jopa päivistä nykyiseen 10 sekuntiin on pääosin otettu vastaan myönteisesti.
EU:n maksupalveluille asettamien vaatimusten vuoksi käytöstä katosivat jo vuosia sitten myös kansalliset pankkikortit. Jos suomalaisen lompakossa tai yhä useammin puhelimessa on yksikin maksukortti, siinä on melkoisella todennäköisyydellä joko Visan tai Mastercardin logo. Jonkin verran Suomessa on myös American Expressin kortteja. Sen sijaan edellisten tavoin yhdysvaltalainen Diners Club vetäytyi Suomen markkinoilta muutama vuosi sitten.
Euroopan maksukorttijärjestelmä on ulkoistettu Yhdysvaltoihin.
Viime aikoina on vakavana huoltovarmuuskysymyksenä nostettu esiin eurooppalaisten riippuvuus yhdysvaltalaisista ohjelmistoyhtiöistä ja pilvipalveluista. Edes muutoin varsin hyvin poikkeusoloihin varautunut suomalainen yhteiskunta ei käytännössä toimi ilman näitä Atlantin takana hallinnoitavia palveluita.
Paljon vähemmän on keskusteltu maksamisen huoltovarmuudesta. Eurooppalaisilla on toki käteinen rahansa, mutta fyysisten euroseteleiden ja -kolikoiden arvo on arvioiden mukaan alle 10 prosenttia koko eurojärjestelmän rahamäärästä.
Kun maksukorttijärjestelmä on ulkoistettu Yhdysvaltoihin, yksikin maan hallinnon päätös voi tehdä maksamisesta niin eurooppalaiselle kuluttajalle kuin yrityksellekin erittäin vaikeaa. Huoltovarmuussyistä Euroopan keskuspankki (EKP) on jo useiden vuosien ajan valmistellut digitaalista euroa, joka olisi kuluttajalle ilmainen vaihtoehto luottokorteille ja fyysiselle käteiselle. Tavoitteena on, että euromaiden kansalaiset pääsisivät käyttämään digitaalista euroa jo vuonna 2029.
Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn piti Helsingin Sanomien lauantaisessa haastattelussa digieuroa erityisen merkittävänä juuri Suomelle, jossa käteisen käyttö on euroalueen vähäisintä. Tärkeänä hankkeen näkee myös Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Kuten kaikissa isoissa hankkeissa myös miljardeja euroja maksavassa digieurossa on riskinsä. Yksi merkittävimmistä on kuluttajien haluttomuus sen käyttöön. Riski on erityisen suuri, jos digieuroliikenteeseen tarkoitetuista sovelluksista ei onnistuta tekemään helppoja ja houkuttavia. Moni varmasti pohtii myös yksityisyydensuojaa: syntyykö sähköisestä rahasta viranomaisille jopa keino valvoa aivan uudella tavalla rahaliikennettä. Tätä huolta kuitenkin hälventää se, ettei fyysinen käteinenkään ole digieuron tieltä katoamassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
