Saunatutkimus selvitti: Tästä syystä suomalaiset heittävät aina lisää löylyä

Löylyn merkitystä on voitu tutkijoiden mukaan aiemmissa tutkimuksissa aliarvioida, sillä kosteuden vaihteluita ei ole yleensä huomioitu riittävän tarkasti. Kuvituskuva. Kuva: Jarno Mela

Suomalainen sauna tunnetaan korkeista lämpötiloistaan.

Jyväskylän yliopisto ja Huippu-urheilun Instituutti KIHU:n tuore saunatutkimus kuitenkin osoittaa myös niin sanotun löylyn synnyttämän kosteuden vaikuttavan olennaisesti siihen, miten elimistö reagoi saunomiseen.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä kiuas- ja saunatarvikevalmistaja Harvian kanssa. Tutkimuksen aineiston keruuta rahoitti Toyota Motor Corporation.

Tutkimuksessa 50 tervettä aikuista osallistui neljään saunakokeeseen. Testeissä käytössä oli neljä eri tavoin lämmitettyä saunaa: sähkö-, puu-, kaasu- ja vetylämmitteinen sauna. Kaikissa testisaunoissa oli noin 75 asteen lämpötila.

Kokeissa mitattiin esimerkiksi sykettä ja kehon lämpötilaa sekä arvioitiin kuumuuden kokemusta.

Tulosten mukaan sekä lämpötila että ilmankosteus lisäsivät sykkeen nousua.

Osallistujien keskimääräinen syke nousi 79 lyönnistä minuutissa 121 lyöntiin minuutissa noin 10 minuutin saunomisen aikana.

“Saunan ilmankosteus vaikuttaa itsenäisesti elimistön kuormittumiseen lämpötilan lisäksi. Vaikka lämpötila on edelleen merkittävin tekijä, myös löylyllä on selvä vaikutus sydämen sykkeeseen ja kehon lämpötilaan”, kertoo Iida Laatikainen-Raussi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimuksen mukaan korkea ilmankosteus estää hien tehokasta haihtumista iholta. Näin siis myös kehon tärkein jäähdytysmekanismi heikkenee.

”Tämä lisää lämpökuormitusta ja pakottaa sydän- ja verenkiertoelimistön työskentelemään kovemmin kehon lämpötilan ylläpitämiseksi”, Laatikainen-Raussi kertoo.

Tuoreet tulokset tukevat käsitystä siitä, että löylyn tuottama kosteus on keskeinen osa perinteisen suomalaisen saunan vaikutuksia.

Tutkimuksen saunakokeisiin osallistujien kehon ydinlämpötila nousi saunomisen aikana keskimäärin 37,4 asteesta 37,8 asteeseen. Lämpötilan nousu oli siis noin 0,4 astetta.

Myös ydinlämpötilan muutokset olivat tutkimuksen mukaan yhteydessä sekä saunan lämpötilaan että ilmankosteuteen. Mitä kuumempi ja kosteampi sauna oli, sitä enemmän kehon sisälämpötila nousi.

Löylyn merkitystä on voitu tutkijoiden mukaan aiemmissa tutkimuksissa aliarvioida, sillä kosteuden vaihteluita ei ole yleensä huomioitu riittävän tarkasti.

Tulevissa saunatutkimuksissa sekä käytännön saunomisessa tulisi Laatikainen-Raussin mukaan kiinnittääkin nykyistä enemmän huomiota kosteuteen ja saunaolosuhteiden tarkempaan tarkasteluun.

Myös Harvian innovaatio- ja teknologiajohtaja Timo Harvian mukaan on tärkeää selvittää lämpöaltistuksen lisäksi myös muut saunan olosuhteet.

”Kosteus on ulottuvuus, jota ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Nyt tiedämme, että kosteus on avaintekijä ja löyly on saunojan tärkein työkalu oman kokemuksensa säätelyyn”, hän toteaa.

”Tutkimus antaa siis tieteellisen selityksen sille, miksi suomalaiset ovat aina vaistomaisesti heittäneet löylyä.”